Koiran täysravintoa ja määrittelyn problematiikkaa

Eräästä tuotemerkistä on käyty väittelyä, onko se täysravinto vaiko eikö. Valmistaja väittää, että on, mutta minä olen eri mieltä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2009, rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä sanoo määritelmien kohdassa, kolmannessa artiklassa seuraavaa:

  1. b) ”eläinten ruokinnalla suun kautta” tarkoitetaan rehujen saattamista suun kautta eläimen ruoansulatuskanavaan sen ravintotarpeiden tyydyttämiseksi ja/tai terveen eläimen tuottavuuden ylläpitämiseksi;
  2. i) ”täysrehulla” tarkoitetaan rehuseosta, joka koostumuksensa perusteella on riittävä päiväannokseksi;
  3. s) ”merkinnöillä” tarkoitetaan rehuun liittyviä ja siihen viittaavia tai sen mukana olevia mainintoja, mukaan lukien mainontatarkoituksessa olevat maininnat, tietoja, tavaramerkkejä, tuotenimiä, kuvia tai tunnuksia kyseisen rehun pakkauksessa, säiliössä, tiedotteessa, etiketissä, asiakirjassa, vyötteessä tai kauluksessa taikka internetissä;

Fediafin julkaisu, Nutritional guidelines, määrittelee seuraavaa:

Nutrient requirement Is the quantity of a nutrient that must be supplied to an animal in order to satisfy its metabolic needs. It reflects the minimum average level of intake of a nutrient, which, over time, is sufficient to maintain the desired biochemical or physiological functions in a population.

Fediafin julkaisussa esitellään kolme erilaista tapaa ilmaista ravinteiden määrät, joista kaksi viimeistä on vain yksikkömuunnoksia:

When formulating pet foods, manufacturers should not use a reference to minimum requirements but minimum recommended levels ensuring adequate nutrient intake as contained in this guide. The nutritional tables are provided in “units/100g DM” (Tables A1 & B1), “units/1000kcal ME” (Tables A2 & B2) and “units/MJ ME” (Tables A3 & B3).

Lyhyesti: Päivä-annoksen tulisi riittää eläimen tarpeisiin, ja muuta ei saa väittää.

Kotimaisen tuotteen valmistaja on käyttänyt tuotteissaan tapaa 100g/DM, eli ravinto-aineen määrä ilmoitetaan kuiva-aineyksikköä, tässä tapauksessa 100g.  kohden.

Arveluttavaksi homman tekee se, että koira harvoin syö riittävästi kuiva-ainetta, koska tuote on märkää, ja Fediafin määritelmä on tehty kuivalle ruualle, jolloin kuiva-ainetta syötäisiin oletetusti lähes tuplamäärä.

Oletusreseptiikassa on laskettu mukaan mm. viljoista tai muista lähteistä saatavia hiilihydraatteja, joita tässä tuoteperheessä ei ole. Päiväannos ei siis märän tuotteen kohdalla välttämättä riitäkään ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttämiseen.

Suomalainen valmistaja ilmoitti tiedotteessaan seuraavat vaihteluvälit tuotteidensa tietyille hivenaineille:

  • Jodi 0,16 – 0,20 mg kuiva-aineesta/100g
  • Sinkki 9,44 – 11,40 mg kuiva-aineesta/100g
  • D-vitamiini 82,00 – 141,40 IE kuiva-aineesta/100g
  • E-vitamiini 4,85 – 5,82 IE kuivaaineesta/100g

Fediafin imoittamat määrät per 100g kuiva-ainetta samoille aineille (vaihteluväli muodostuu eri kulutustasoista) ovat:

  • Jodi 0,11-0,12 mg /100gDM
  • Sinkki 7,20-8,34 mg/ 100gDM
  • D-vitamiini 55,20-63,90 IU/100gDM
  • E-vitamiini 3,60-4,17 IU/100gDM

Tällä tavalla tarkasteltuna kyseessä on kuin onkin täysravinto. Mutta asiassa on muutama pieni muuttuja, jotka (on tietoisesti, väitän minä) jätetty huomioimatta:

7 kg pikkukoiran suhteellinen kulutus on suurempi, kuin isolla, 30 kiloisella koiralla, joten sen pitäisi syödä ravintorikkaampaa ruokaa, eikä kulutuskäyrä ole lineaarinen. Näin ollen ei voida tehdä johtopäätöstä, että ruoka riittää, jos lasketaan vain yhden koiran tarpeiden mukaisesti.

Edellä mainittujen koirien tarpeet samojen ravintoaineiden osalta ovat Fediafin metaboliselle painolle (EP^0,75) ilmoittaman taulukon mukaan seuraavat:

Aine                   Määrä/MEkg   30 kg tarve       7 kg tarve

Jodi                    0,03 (mg)          0,385                 0,129
Sinkki                 2 (mg)                25,64                 8,61
D-vit                   0,38 (µg)           4,871                 1.635 (D-vitamiini muunnettu IU -> µg, 15,20,025 IU =3,8 µg)
E-vit                   1 (IU)                 12,82                 4,30

Kummallekin koiralle voidaan eri elämäntilanteissa joutua syöttämään eri määriä ruokaa. Valmistaja antaa ohjeelliseksi ruokamääräksi yleisesti 2-5% koiran painosta. 7 kiloiselle koiralle 140 g päivässä, ja 20 kiloiselle 600 g päivässä. Noissa määrissä on valmistajan ilmoittaman kosteusprosentin mukaan laskettuna kuiva-ainetta 50,68 g ja 217,2 g.

Jos tarkasteltua ainetta on tuotteessa vaihteluvälin minimimäärä, koirien saannit päivittäisestä ruuastaan ovat seuraavat:

30 kg                  7kg

Jodi                    0,35                   0,08
Sinkki                 20,50                 4,78
D-vit (µg))         4,453                 1,039
E-vit (IU)           10,53                 2,46

Kuten tästä nähdään edelliseen taulukkoon vertailemalla, minimiannoksella ollaan jo väistämättä koiran ravitsemuksellisten tarpeiden alapuolella, vaikka kuiva-aineen pitoisuudet saavutetaankin.

Jos pitoisuudet ovat ylärajalla, mutta koiran ruokamäärä edelleen 2%, isoltakin koiralta jää edelleen vajaaksi sinkki, jota saadaan 24,76 mg, ja E-vitamiinin kanssakaan ei päästä ihan tarpeeseen, sitä saadaan 12,64 IU. D-vitamiini ja jodi kuitenkin ylittyvät. Pikkukoiralla jäädään edelleen alle kaikesta, paitsi D-vitamiinista, jota saadaan 1,79µg. Jodia tulee 0,10 mg, sinkkiä 5,78 ja E-vitamiinia 2,95 IU.

Jos ruokamäärä nousee 5% (1,5 kg ruokaa, 543 g kuiva-ainetta) koiran painosta, saannit ovat 30 kg koiralla seuraavat:

min                     max

Jodi                    0,87                   1,09
Sinkki                 51,26                 61,90
D-vit                   1,113                 1,

920
E-vit                   26,34                 31,60

7 kiloisella saannit 5% ruoka-annoksella (350 g ruokaa, 126,7 g kuiva-ainetta)
näyttävät tältä:

min                     max

Jodi                   0,20                   0,25
Sinkki                 11,96                 14,44
D-vit                   2,60                   4,48
E-vit                   6,14                   7,37

Minimi ja maksimi tarkoittavat ilmoitetun vaihteluvälin ylä- ja alarajaa. Kun koira syö PALJON, tässäkin tapauksessa sen tarpeet täyttyvät. Se ei sinänsä ole ihme, sillä jo aiemminkin on todettu, että riittävä ruokamäärä riittää kyllä kattamaan ainakin sohvaperunoiden tarpeet, ja tämä tapahtuu myös muilla liha-pohjaisilla ruokinnoilla.

Onkin eri asia, kuinka paljon koira voi syödä tarpeidensa täyttämiseksi lihomatta, ja lähdetäänkö liikkeelle siitä, että täytetään rehuille asetetut vaatimukset (Fediaf), pelkät absoluuttiset minimitarpeet (NRC) vai pyritäänkö parempaan.

Energian kautta ilmoitettunakaan kyseinen tuoteperhe tuskin täyttää Fediafin kriteerejä, sillä lihapohjainen, rasvainen ja lähes hiilihydraatiton ruoka on energiatiheää, ja silloinkin pitoisuuden pitäisi olla korkea, jotta pienempi syöty määrä riittää. Energiayksikköä kohden tarve on alunperinkin määritelty tavallaan takaperoisesti – kuinka paljon koira syö laskennallista energiaa päivässä, ja mikä määrä täytyy olla energiayksikköä kohden, jotta kilokohtainen koiran tarve saadaan täyteen.

Laskekoon ken jaksaa, minä en jaksa.

You are currently viewing Koiran täysravintoa ja määrittelyn problematiikkaa
Kuvituskuva