Derby 2011

Hyvinkäällä juostiin 30.7. Derby 2011. Derby on 3-vuotiaiden ikäkausikilpailu, eli kerran-elämässä kilpailu. Katiskalla on ilo tarjota videot finaaleista, ainakin osasta. Kuvaamattomissa tappeli vastaan tekniikka, yleensä kuvaajan henkilökohtainen tekniikka (tai sen puute). En myöskään kuvannut koiran läpijuoksemia soolo-finaaleja, koska en ymmärrä moisen startin pointtia. Jos finaaliin on jäänyt vain yksi koira, niin sen juoksuttaminen on täysin turhaa – niin urheilullisesti kuin varsinkin koiralle. Pelkkä esittelyssä käyminen riittäisi täyttämään seremonialliset tarpeet.

Lähtö 41: Afgaanit

 

Lähtö 45: Unkarinvinttikoirat

 

Lähtö 47: Italianvinttikoirat

 

Lähtö 48: Whippetit, ylikorkeat

Lähtö nro: 48 Whippet yk Derby Finaali 350 m
1. Amom v.d. Spaarne Meute 23,18 SERTK
2. Kiiturin NN-Beisla 23,56 SERTK
3. Kiiturin NN-Talisman 23,63 SERTK
4. Kiiturin NN-Hercules 23,99 SERTK
5. Finlandia aus dem Gnomenhain 24,14 SERTK

 

 Lähtö 49: Whippetit

Lähtö nro: 49 Whippet Derby Finaali 350 m
1. Kiiturin NN-Remy Martin 23,48 SERTK
2. Oochigea’s Hanaa 23,68 SERTK
3. Kiiturin NN-Napoleon 23,96 SERTK
4. Kiiturin NN-Black Pearl 24,96 SERTK
5. Sökövintin EB-Fox 25,14

 

Jagster kirjoitti 746 artikkelia

Suomessa harrastanut koiria, alussa PK-puolelta: saksanpaimenkoiria, dobermanneja, beauceroneja, kaukaasianpaimenkoiria. Menestyksen suurimpia esteitä eivät olleet koirat, vaan oma kärsimättömyys ja kädettömyys. Sitten tulivat greyhoundit ja kilpaileminen. Lähdimme puoliammattilaisiksi Ruotsiin. Menestystä tuli, ja aika paljon myös tietoa ja taitoa – sekä känsöittyneet kantapäät. Kun tekee kaikki mahdolliset virheet ja keksii liudan aivan uusia, niin jalkapohjat ovat kovilla. Siirryimme Irlantiin, aivan täysipäiväisiksi greyhound-ammattilaisiksi. Pentuja, pentuja, pentuja, nuoria koiria, ratakoulutusta, ongelmatapausten korjaamista, treenausta, kilpailemista… Ja vielä hiukan pentuja. Lopulta takaisin Suomeen, ja eräällä tavalla takaisi alkulähteille: harrastamaan. Vuoden Koiria ja voittoja – jotain oppi maailmalla, kun tekee töitä itseään parempien kanssa. Koirien ruokinta ja ravitsemus tuli harrastuksena kuvioihin toistakymmentä vuotta sitten, ja jossain vaiheessa siitä tuli osa elantoa, kun tulot riippuivat koirien mahdollisimman hyvästä fyysisestä suorituskyvystä sekä terveydestä. Teoriaa on kahlattu muutamankin yliopistotutkinnon verran, mutta ilman tutkintoja. En minä titteleitä tarvitse, vaan tietoa. Käytäntöä onkin sitten harjoiteltu useamman sadan, tai tuhannen, koiran kanssa. Sama tarina fyysisen puolen kanssa. Oppiminen jatkuu edelleen.