Sprintteri ja stayer

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:15.1.2010
  • Artikkelin kategoria:Koira

Maailman nopein sprintteri on greyhound, on väite, joka ei aivan pidä paikkaansa. Se ei ole maailman nopein. Tuota titteliä taitaa kantaa muuttohaukka, joka saavuttaa syöksyssä lähes 400 km/h nopeuden. Vaikka muuttohaukka joutuukin käyttämään lihaksiaan hallitessaan pudotuksen, niin se ei tee sitä voimalla. Maanisäkkäistä gepardi päihittää greyhoundin. Ja se tekee sen juoksemalla. Mutta sitäkään ei lasketa, koska se on kissa. Tästä päästäänkin siihen, että greyhound on maailman nopein sprintteri. Sitä on myös tituleerattu maailman nopeimmaksi pystylähtijäksi, mitä se sitten tarkoittaakin. Mutta mihin loppuu sprintti ja kestävyys alkaa; millainen on stayer?

Stayer ei ole sprintteri

Greyhoundeissa ero on periaatteessa yksinkertainen. Stayer on greyhound, joka ei ole sprintteri. Siis greyhoundien omassa luokituksessa. Vaikkapa hevosten tai lähes kaikkien muiden koirarotujen suhteen greyhound on aina sprintteri. Kilometrien jälkeen on ihan sama katkesiko juoksija 200 vai 600 metrin kohdalla. Tämä ero on koko ajan pidettävä mielessä kun mainitaan sana treenaaminen. Edelleenkin greyhoundin isoissa lihaksissa on ns. nopeita lihassoluja noin 97 prosenttia. Se ei treenistä huolimatta pysty koskaan juoksemaan maratonia.

Yleisesti greyhoundit jaetaan kolmeen luokkaan. Sprinttereihin, keskimatkan koiriin ja stayereihin. Tämä jako perustuu puhtaasti matkaan, jonka koira jaksaa juosta; millä se pärjää. Joskus se perustuu koiran perimään, joskus treeniin (tai treenaamattomuuteen). Sprintterien ylärajana pidetään noin 350 metriä ja keskimatkan koirilla 520. Stayerit tulevat massasta esille 600 metrillä ja siitä ylöspäin, kuitenkin niin, että tuhannen metrin koiria on jo stayereiden erittäin harvalukuisessa joukossa huomattavan vähän.

Jos vertaillaan huippukoirien m/s -aikoja, niin havaitaan, että keskimatkan juoksija juoksevat nopeammin kuin puhtaalla sprintillä menevät. Jopa usein niin, että jos mitataan keskimatkalta sprinttiä vastaava splitti (fakkitermistöä, tarkoittaa väliaikaa), niin keskimatkan koirat ovat noepampia kuin ns. puhtaat sprintterit. Jos käytetään tarpeeksi suurta otosta, niin huomataan koirien menevän lujempaa matkan kasvaessa. Tiedän, tämä sotkee erään väitteen. Nimittäin, että greyhoundin huippunopeus olisi 100-150 metrin kohdalla. Ei se ole. Se on keskimatkan koirilla 350 paikkeilla. Tuo ”mittavirhe” tulee yksinkertaisesti radoista. Vaikka koira kykeneekin periaatteessa jopa kiihdyttämään karteessa – ainakin ylläpitämään vauhtinsa – niin vanhoilla ja jyrkillä radoilla vauhti hiipui. Koira joutui eräällä tavalla kiihdyttämään aina kaarteen jälkeen. Tiedämme, että tuo syö voimavaroja suunnattomasti – enemmän kuin vauhdin ylläpitäminen – ja väsytti juoksijoita. Saavutettuaan huippunopeutensa greyhound alkaa auttamatta hidastumaan. Tämä raja on noin 430 metrin kohdalla. Toisilla hieman aiemmin, toisilla myöhemmin. Mitä pidempään greyhound kykenee hidastumistaan siirtämään, niin sitä vahvempi ns. loppunousu sillä on. Hyvät kirijät eivät kiihdytä lopussa, ne hidastuvat vain vähemmän.  On koirasta kiinni, kuinka monta laukkaa se jaksaa ylläpitää huippuaan ja kuinka nopeasti se hidastuu. Sillä jossain vaiheessa jokaisella, niin koiralla, hevosella kuin ihmiselläkin, tulee vastaan raja, jota ei voi ylittää. Juostaan eräällä tavalla seinää päin. Se tulee siinä vaiheessa, kun lihasten energiavarat on käytetty loppuun ja ne ovat maitohappoa täynnä. Näin elimistö estää tappamasta itseään rasitukseen. Tämä raja, ja koiran kyky hidastaa väsymystään, määräävät mihin ryhmään greyhound kuuluu. Tarkkaan ei tiedetä miksi joku greyhound on stayer. Sillä on luultavasti hitaita lihassoluja enemmän sekä sen elimistö kykenee käsittelemään ja kestämään suurempia määriä maitohappoa ja muita kuona-aineita. Se on kuitenkin varmaa, että koiran ylärajan määrää sen perimä, eikä sitä voida koskaan ylittää – luulee treenari mitä tahansa.

Hidastumisen paikkaa radalla voidaan siirtää 430 metristä eteenpäin lähemmäksi perimän määräämää maksimia. Sitä kutsutaan treenaamiseksi. Hyvä treenari kykenee kykenee hoidolla, ruokinnalla ja työllä saamaan koiran niin lähelle absoluuttista huippuaan mikä on inhimillisesti ottaen mahdollista. Erinomainen treenari tekee tämän jopa rikkomatta greyhoundiaan.

Koira kykenee siirtymään sprintterinä ryhmästä toiseen. Useimmiten nuorena, jolloin sen kuntohuippu on vielä saavuttamatta. Samaten kokemuksen lisääntyessä – ja vietin vahvistuessa – sen tahto tulee vahvemmaksi. Enää ei anneta periksi, kun askel alkaa painaa. Mutta treenattu koira, jolle 480 metriä on työn ja tuskan takana, harvoin – jos koskaan – kykenee parantamaan suoritustaan hyväksi 520 metrin koiraksi. Hyppy Turun 560:lle on vielä vaativampi. Ei ole mikään yllätys, että vanhoilla 480m radoilla menestyvät alkavat häviämään voittoja Oulussa ja Turussa. Matka on vain liian pitkä. Se, että Suomessa koira kuitenkin voi treenattunakin vaihtaa matkatyypistä toiseen, johtuu muutamasta syystä. Samoista syistä, miksi greyhound voi pärjätä huipulla niin lyhyellä, keskimatkoilla kuin pitkilläkin. Kanta on pieni, kärki on kapea, eikä stayereitä ole. Silloin kestävä pidemmän keskimatkan koira kykenee voittamaan yli 600 metrilläkin – kunhan se ei ole early pace-koira. Sprintti ei ole yllätys, sillä mehän tiedämme jo, että hyvät keskimatkan kilpailijat taittavat ensimmäisen 300 metriä todella lujaa.

Jaksava vai early pace

Suomessakin keskimatkan koirissa tehdään eräänlainen ryhmän sisäinen jako. Puhutaan kestävistä tai jaksavista. Niistä, jotka nousevat takaa voittoon. Sitten on early pace-koirat, jotka tekevät kaulan ennen ensimmäistä kaarretta, ja maalisuoralla saa pelätä tuleeko joku ohi. Tuo jako ei perustu matkaan. Molemmat tyypit ovat ns. 500 metrin jalostusta, jota on suurin osa maailman greyhoundjalostuksesta. Kestävän oloinen lähtee hitaammin, mutta pystyy ylläpitämään maksimivauhtiaan pidempään. Early pace -koira taasen lähtee lujaa, mutta ei kykene pitämään huippuaan yhtä kauan, eikä yhtä paljon yli 500 metrin. Molemmat ovat kuitenkin sprinttereitä, vaikka toinen kovaa rasittuen stayer-matkan kykeneekin juoksemaan, ja toista ei pitkälle koskaan saisi edes laittaa.

Ja early pace ei edelleenkään tarkoita nopeaa kopista ulostuloa.

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen