×

CREATE ACCOUNT

Ruokavalioiden vertailua

/ / Ruokintatyylit

tyhja-kippoPäätin illan kuluksi askarrella parit kaaviot, koska kuva on useimmiten havainnollisempi kuin tuhat sanaa. Päätin siis tolppakaavioiden avulla verrata ruokintamallien eroja ravintoaineiden osalta.

Esimerkkinämme on jälleen kivasti se 30kg perusaktiivinen koira, ja vaihtoehtoiset ruokinnat ovat:

  • Brändinappula, Royal Canin sporting & agility 400 g/vrk
  • Halpisnappula Hauhau Champion kana-riisi, 400 g/vrk
  • Billinghurstilainen barf, 3% koiran painosta eli yhteensä 900g ruokaa, josta 80% broilerin siipiä, 10% kasviksia, 2,5% seuraavia naudan mahaa, maksaa, munuaista ja ruholihaa, eli yht. 10% lihaa ja sisäelimiä.
  • Raakaruokinta, jossa ruokamäärä on kokonaisuudessaan sama 900g, josta 800g on kohtuullisen laadukasta punaista lihaa, 100g esim. possun kylkiluuta vähäisine roippeineen ja maksaa kerran viikossa 60g (2g/kg) ja munuaista 1 kpl viikossa n. 150g. Lisinä purkista D 0,7µg/kg, sinkki 1,5g/kg ja E-vitamiini 1mg/kg
  • 50/50-ruokinta hauhau nappulalla 200g ja puolikkailla raa’an määrillä.

Kaavioissa on myös laskettu koiran tarve FEDIAF:in mukaan, ja Katiskan suositus on ilmoitettu joissakin kohdissa erikseen. Jos Katiskan suositus-kohta on tyhjä, se ei tarkoita, etteikö pitäisi antaa, vaan sitä, että noudatetaan yleistä linjaa.

  • Rasvaa puolet energian tarpeesta
  • Proteiinia tuplasti minimiin nähden, koska laatu ratkaisee
  • D 0,7 µg/kg
  • E 1 mg/kg
  • Sinkki 2 mg/kg

Sitten vertailemaan, aloitetaan energiasta. Oheiset tolpat ilmoittavat siis energian määrän sekä kaloreina, että kilojouleina – useimmissa kuivamuonissa ilmoitetaan kaloreina, mutta kilojouleina erot selkiytyvät, koska yksiköitä on enemmän. Vähän sama, kun ilmoittaisi euron määrän sentteinä. 1€ = 100snt, mutta kaaviossa sata näyttää enemmältä kuin yksi. Niin tai näin, energian määrä on koiralle sama yksiköstä riippumatta.

Energiakaavio

Energian saanti näyttää useimmissa tapauksissa ylittävän koiran tarpeen. Se ei sinänsä ole ihme, sillä kokonaisenergiassa on ilmoitettu optimistisesti kaikkien energiaa sisältävien yhdisteiden sisältämä energia. Koira ei kuitenkaan hyödynnä tästä kaikkea, esiemerkiksi proteiineja muutetaan energiaksi varsin huonosti, koska niiden muuntaminen energiaksi kuluttaa itsessään energiaa.

Hiilihydraateilla on sulavuudessa ja hyödynnettävyydessä eroja, kuidut eivät sula juuri ollenkaan, vaan tulevat läpi ulosteena, kun taas kypsästä tärkkelyksestä voidaan hyödyntää jopa yli puolet. Rasvasta taas hyvin suuri osa menee energiakäyttöön, minkä vuoksi rasvan nostaminen on yleensä paras tapa saada laiha koira lihomaan.

Pikaisella analyysillä voidaan huomata, että lähes kaikki ruokinnat liikkuvat hyvin samoissa energiamäärissä, kuin koiran tarve on. Raakaruokinta näyttäisi menevän jopa melko merkittävästi yli tarpeen, mutta hiilarittomuuden ja proteiinimäärän vuoksi todellinen energiaksi hyödynnettävä osuus on ehkä n. 2/3 energiamäärästä. Sen sijaan perinteinen barf jää reippaasti vajaaksi energiassa – koira todennäköisesti laihtuu rajusti esitetyllä määrällä barf-ruokaa.

Seuraavaksi verrataan rasvaa ja proteiinia. Proteiinin ehdoton minimitarve on 5g/MEkg (ensimmäinen sininen tolppa), jonka alle ei pitäisi oikeastaan ikinä koskaan mennä. Eikä missään esimerkkiruokinnoissa mennäkään. Jos taas määrä tuplataan, kuten meillä on tapana suositella (punainen tolppa), srasvaprodeaadaan taattua riittävä välttämättömien aminohappojen saanti, vaikka proteiinin laatu ei olisikaan ihan huippua ja hyvin hyödynnettävissä.

Proteiinin osalta kuitenkin laatu on se ratkaiseva. Liha, kala ja kananmunan on hyvälaatuista, luissa, nahassa, jänteissä jne. on lähinnä sidekudosproteiini kollageenia. Ja koska barffaavalla koiralla 80% ravinnosta, siis ne broilerin siivet, on käytännössä katsoen proteiiniltaan pelkkää kollageenia, jää hyödynnettävä määrä silti matalaksi.

Kuivamuonissakin käytetään paljon em. kudoksia, mutta kypsennys ja hydrolysointi pilkkovat kollageeniä mm. gelatiiniksi – siis liivatteeksi, jonka sulavuus on jo hiukan puhdasta kollageeniä parempaa. Kuivamuonassa osa on myös väistämättä kasviperäistä proteiinia, jonka sulavuus on aina eläinperäistä huonompaa. Raakaruokinnassa pääosa proteiineista tulee hyvin sulavasta lihasta, mikä parantaa proteiinin hyödynnettävyyttä ja määrää myös 50/50 mallissa.

Rasvan osalta koiran absoluuttinen tarve on äärimmäisen pieni. Käytännössä yksikään koira ei elä 1,5g/MEkg rasvalla, vaan koiralta tippuu talja ja paino, jos moista edes yritetään. Katiskan tarpeeksi otin nyt puolet laskennallisesta energian tarpeesta, eli rasvaa pitää olla niin paljon, että siitä tulee vähintään puolet koiran tarvitsemasta energiasta. Tämä riittää yleensä kattamaan ihon hyvinvoinnin, ja 50/50 mallin hiilarit koiran lihomatta. Ainoastaan melko matalarasvainen hauhau jää kauas tuosta suosituksesta, mutta 50/50 mallissa ollaan jo ihan eri tilanteessa. Raakaruokinnalla rasvaa pitääkin olla lähes energiantarpeen verran, sillä käytännössä rasva on koiralle ainoa energian lähde. Ja koska myös barffaus on hiilariton vaihtoehto, sen rasva=ainoa energia jää kyllä matalaksi – ei siis ihme, että koira laihtuu barffilla. Sinänsä rasvan määrä kuitenkin riittää, mutta energiaa pitäisi jostain saada – ja jos ei hiilari ole vaihtoehto, niin vaihtoehdoksi jää ruokamäärän nostaminen tai rasvan lisääminen.

Mineraaleista kalsium on se, josta ollaan yleensä huolissaan. Tarve kattaa kalsiumin ehdottoman minimin, silloin kun sitä imeytyy maksimaalisesti (40%) ilman D-vitamiinia. Kalsiukalsiumtolppamia voidaan hyödyntää enemmänkin, mutta silloin D-vitamiini on ehdoton. Noussut energian kulutus lisää myös kalsiumin tarvetta, ja käytännössä minimikalsiumilla mennään vain silloin, jos kalsiumaineenvaihdunnan kanssa on ongelmia. Kalsiumin saanti voidaan siis huoletta tuplata, jolloin koiralla on mahdollisuus hyödyntää kalsiumia minimitarvetta enemmän vaikka D-vitamiinia ei olisi saatavilla. Ja kuten tolpista huomaa, kaikki muut ruokinnat antavat kalsiumia hiukan yli kaksin- tai kolminkertaisen määrän minimiin nähden. Yksi poikkeaa kuitenkin joukosta – ja se yksi on jälleen barf.

Lihaisien luiden suuri määrä näkyy väistämättä myös kalsiumin määrässä – kalsiumia saadaan pelkillä vajaasti luutuneilla broilerin siivillä kuusinkertainen määrä tarpeeseen nähden. Jos lihaisat luut olisivat vanhemmasta, täysikasvuisesta eläimestä, joissa on kolmin- nelinkertainen määrä kalsiumia, mikäli ne ovat oikeasti lihaisia, koiran saama kalsiummäärä olisi jo 18-24-kertainen tarpeeseen nähden. Kalsiumin tiedetään vaikuttavan muiden mineraalien, kuten raudan ja sinkin imeytymiseen, kun ravinnosta saatu määrä ylittää tarpeen kymmenkertaisesti.

Sinkki on yksi raakaruokinnan suurimmista puutteista, jota paikataan lisällä. Me suosittelemme helposti lisänä 2mg/kg annostusta, mikä vastaa laadukkaasta kuivamuonasta saatua määrää. Tässä on kuitenkin annettu lisänä 1,5mg/kg, eli 45 mg, loppu tulee ruuaSinkkitilppasta eli luonnollisista lähteistä.

Kaikki muut ruokinnat pääsevät jälleen kevyesti yli minimin, paitsi barf ja hauhau. Barfin raaka-aineista saatava sinkkimäärä on hälyttävän alhainen, ja jos huomioidaan vielä kalsiumin yliannostus, eli sinkistä pääsee imeytymään normaalia vähemmän, ollaan pulassa. Barffaavilla koirilla sinkin puutteesta aiheutuvat ongelmat tuntuvatkin olevan yleisiä – huonokuntoinen iho, karvattomat silmänympärykset ja heikko hormonitoiminta. Sinkkilisä tekee näille usein ihmeitä.

Hauhaun kohdalla pientä sinkkimäärää voidaan pitää ongelmana, mutta kun ruokintaa paikataan hyvillä raaka-aineilla ja pienellä määrällä (22,5 mg 50/50-ruokinnalla) sinkkiä, se näyttää myös tässä valossa varsin toimivalta ruualta.

Seleenin osalta käytämme fediafin suositusta. Munuaiset ovat hyvä seleenin lähde, ja raakaruokaileva koira saa yhden munuaisen viikossa, barffaavalla sitä on 1/4 “lihassa ja sisäelimissä”, ja 50/50 ruokaileva saa puolikkaan munuaisen viikossa.

Kuivamuonien seleeni on lisättyä. Lienee sanomattakin selvää, että ilman munuaisia seleenin saanti täytyy varmistaa jotenkin muuten. Seleeni vaikutttaa mm. lihaksiin yhdessä E-vitamiinin kanssa, ja useiSeleenitolppammissa eläinten E-valmisteissa on seleeniä mukana. Tässä sitä ei ole kuitenkaan huomioitu.

Seleenin osalta suurin ongelma on Hauhaulla, mutta jälleen kerran – puolet raakaa, ja ongelma on poistettu. Pelkkää hauhauta syövillä koirilla seleenistä saattaa olla jopa todellista vajausta.

Tässä suhteessa Barffaavillakaan ei ole hätää. Päivittäisestä ruokamäärästä 22,5 g on munuaista, ja viikossa päästään 157 grammaan – eli suunnilleen samaan, mitä raakaruokaileva saa. Ongelma tulee siinä, jos ja kun käytetään valmiita miksejä ja sisäelinsekoituksia, joiden luvataan sisältävän kaiken tarpeellisen, ja kuitenkaan munuaisia ei ole välttämättä lainkaan, tai niiden määrää ei kerrota. Munuaisia kannattaa etsiskellä tuotteen valmistusainelistalta tai kaupan lihatiskiltä.

Sitten siirrytään vitamiineihin. A-vitamiinia saadaan maksasta, ja sen yliannostuksen aikaan saaminen on melkoisen vaikea tehtävä. Muiden etujen vuoksi maksaa kannattaa antaakin hiukan enemmän, kuin A-vitamiinin tarpeen verran, me suosittelemme yleensä 1 g/kg viikossa naudan maksaa, muita enemmän. Tässä on annettu raakailevalle 2 g/kg ja 50/50 ruokailija saa 1 g/kg. Barffaavalla annos oAvitskutolppan 2,5% ruokamäärästä joka päivä.

Kaikki ruokinnat ylittävät A:n tarpeen kevyesti ja kivasti. RC antaa A:ta selvästi Hauhauta enemmän, ja barffaaja erottuu taas selvästi joukosta. Sinänsä hauskaa, että barffaajia usein kehotetaan antamaan reilusti sisäelimiä sinkin ja seleenin vuoksi, mutta vaikka niitä sisäelimiä on ruokinnassa oikeasti mukana merkittävä määrä, niin silti sinkkiä puuttuu, ja A-vitamiinia saadaan melkoinen määrä, jopa niihin ravintoaineköyhiksi syytettyihin kuivamuoniin nähden, jotka nekin siis ylittävät tarpeen reilusti.

A-vitamiinia koira onneksi pystyy poistamaan, joten mikäli purkkilisiä ei haluasyöttää, niin 20 g maksaa päivässä ei vielä aiheuta ongelmaa tämän kokoluokan koiralle, ja niitä mineraalejakin saadaan edes vähän jostain.

D-vitamiini on koirien ruokinnassa esillä jatkuvasti. Sitä on vaikea saada ruuasta ilman kalaa, ja koira ei tuota D-vitamiinia itse. Varmin vaihtoehto on purkki, ja varteenotettava vaihtoehto silakka tai järvikalat, mm. siika, muikku jne. Tässä esimerkissä raakailevat koira saa purkista 0,7 µg/kg, 50/50- ruokaileva 0,35 µg/kg ja barffaajalla on viikossa yksi kalapäivä, jolloin koko annos on lohta. Vertailu on kuitenkin tehty päivää kohden jakautuvasta määrästä.

Dvitskutolppa

D-vitamiinin perustarve on sekin matala, joten suositamme korkeampaa määrää D-vitamiinin yleisten hyötyjen vuoksi. Myrkytystä D-vitamiinilla on vaikea saada aikaan.

Sinänsä hassua, että yleensä halpissapuskaksi mielletty Hauhau antaa enemmän D-vitamiinia, kuin kalliimpi RC. Ruokinnoissa on melkoisia eroja, ja raakaruokittu pääsee kaikkein korkeimpiin arvoihin, koska koko määrä annetaan purkista. Barffaaja taas pääsee nipinnapin yli suositusrajan – ja vain, koska koko ruoka on kalaa, tässä tapauksessa vielä varsin laadukasta – ruodoista ei ole D-vitamiinin suhteen juurikaan iloa. Barffaajankin kannattaa siis ehdottomasti vaihtaa lohi silakoihin tai lähteä ongelle.

Sitten on vielä käsittelemättä E-vitamiini. Se on tärkeä antioksidantti, joka suojaa rasvoja hapettumiselta. Sen vuoksi – mitä enemmän rasvaa, sitä enemmän E-vitamiinia. E-vitamiinia käytetäänkin juuri em. syystä säilöntäaineena, minkä vuoksi sen määrät varsinkin rasvaisissa kuivamuonissa ovat kovat.

Evitskutolppa

E-vitamiiniakin on vaikea saada liikaa, mutta se on tärkeä mm. lihaksille yhdessä seleenin kanssa. Minimi on riittävä käytännössä tuskin koskaan, ja lähes aina E-vitamiini kannattaa ottaa purkista tai putelista. Myös öljyissä on jonkin verran E-vitamiinia, mutta koska rasvan lisääminen nostaa myös E:n tarvetta, on vaikea päästä riittäviin E-määriin lihottamatta koiraa muodottomaksi.

RC on selvästi rasvaisempi kuivamuona kuin Hauhau, ja se lienee syynä siihen, miksi sen E-tolppa on korkein. Myös 50/50 ruokinnalla päästään kuivamuonan korkean E:n vuoksi kohtuullisen korkeaan E:n saantiin.

Raakaruokailijan E on jälleen lisättyä (1 mg/kg), ja enemmänkin voisi lisätä, sillä ruoka on kohtuullisen rasvaista. Barffaaja jää kuitenkin taas alle tarpeen – ja juuri siksi niitä lisiä tarvitaan.

Seikkaile

Etsi tai selaa Katiskaa, ja hyödynnä mitä tarvitset

Jaa ja saa

Jaa kokemuksia, kysele ja juttele. Joko kommenteihin tai Katiskan naamaan.

Hyödynnä

Jos haluat oppia lisää, niin suuntaa Sumppuun luennoille ja koulutuksiin

Ehkä
joku
näistä?

Pentusaastetta III

11 toukokuun 2011 By Jagster in Puruvoima

Pentusaastetta II

01 toukokuun 2011 By Jagster in Puruvoima

Vinkki: Halvat lelut

24 huhtikuun 2011 By Jagster in Puruvoima

Tissivideo

23 huhtikuun 2011 By Jagster in Puruvoima

Sumppu

Me opetamme ihmisille koiraa!

TOP