Neuvojen kysyminen on viisautta

Ei ole tyhmiä kysymyksiä – varmaan kaikille tuttua huttua. No, kyllä niitäkin on. Mutta silti, on parempi kysyä kuin katua. Neuvoja voi tulla laidasta laitaan, mutta vastuu on lukijalla. Ihan itse saat päättää, kannattaako hypätä kaivoon, jos joku niin neuvoo tekemään ja sanoo sen olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin.

Ruokinnassa samat kysymykset tulevat vastaan kerrasta toiseen. Moniin juttuihin on jo vastattu, ja vastataan edelleen – toisinaan palsta-aktiivien kärsivällisyyttä on pakko ihailla. Ja yhä uudelleen samoista asioista saa vääntää. Jos siis kysyt neuvoja, älä tyrmää niitä, vaan kysy mielummin perusteluita. Ota se mahdollisuutena oppia.

Ja jos on kyse ruokinnallisesta ongelmasta, niin vähintään seuraavat tiedot koirasta ja sen elämästä helpottavat vastaamista:

  • Ikä
  • Rotu
  • Paino (ja lihavuuskunto)
  • Sukupuoli
  • Aktiivisuus ja harrastukset
  • Ongelmat, minkä vuoksi syytä etsitään ruokinnasta
  • Mitä syö nyt

Kerro avoimesti ja vapain sanoin – ongelmat eivät ole aina kovin yksiselitteisiä, mutta mitä tarkemmat tiedot koirasta on, sitä vähemmällä jankkaamisella asiassa päästään etenemään.

Kumpaan kuvittelliseen kysymykseen itse vastaisit mielummin?

a) Koira on jatkuvasti ripulilla, mitä teen?

vai

b) Koiralla on jatkuvasti lievää löysyyttä. Olemme siirtäneet sen juuri raakaruokinnalle, ja ongelmat ovat alkaneet sen jälkeen. Koira syö vain jauhelihaa.

Kysehän voisi olla ihan samasta kysymyksestä – perusteellisempi muotoilu vain auttaa paikantamaan syyn – todennäköisesti tämän koiran ongelmana olisi kuitujen puute, ja kuiva pellavarouhe sekä pieni määrä luumurskaa riittäisi kovettamaan kakan sopivaksi.

You are currently viewing Neuvojen kysyminen on viisautta