×

Hermostollinen ylikunto

/ / Jagsterin poiminnat, Terveys

Tätä kirjoitettaessa elämme heinäkuun loppua. Olen nähnyt radoilla jo puolen tusinaa greyhoundia, joilla on selviä ylikunnon merkkejä. kaikesta päätellen omistajat ratkasevat koiransa tulostason laskun kiihdyttämällä treeniä. Kanssakilpailijoille ehkä mieluisa ratkaisu, mutta koiran kannalta mennään lepikkoon lujempaa kuin tee-se-itse-vatanen viritetyllä teinicorollalla. Ylikunnon tunnistaminen on oma ongelmansa – aika isokin niin kauan kun ei edes tunnisteta kuntoa – ja sen teoreettisen pohjan ymmärtäminen toinen. Mutta ehkä käytäntökin helpottuu, jos selvitetään mitä ylikunnon takana tapahtuu.

Kun koira treenataan, oli se sitten sprintteri (esim. vintit tai agility-koirat) tai aerobista suoritusta tekevät (esim. valjakot tai hakukoirat), niin samat perusasiat vaikuttavat, vaikka lihastreenin muoto onkin erilainen. Lihas kasvaa ja vahvistuu (käytännössä) työn jälkeisessä levossa, kun elimistö pyrkii vahvistamaan paikkoja ottamaan vastaan uutta rasitusta. Kunnon ja lihaksiston kehittyminen on siis elimistön vastaus stressiin. Tärkein termi ymmärtää on superkompensaatio. Se on kovan treenin jälkeinen maksimissaan muutaman päivän mittainen kevyemmän treenin tai levon ajanjakso, jossa elimistö ja lihaksisto kehittyvät ottamaan vastaan vielä suurempaa rasitusta. Jos lepojaksot ovat liian pitkiä, niin mikään kehity. Pidemmällä ajanjaksolla keho toteaa, että akuuttia, silloin tällöin tapahtuvaa rasitusta vastaan ei ole tarvetta kehittää suojaa – eli suurempia ja vahvempia lihaksia.  Moista viikonlopputreenaamista ei kutsuta treeniksi, vaan ulkoiluksi. Siten ei tehdä voittajia – ellei omistajalla ole onnea omistaa iso piha ja omin tahdoin onnellisena juoksevaa koiraa.

Mistä sitten tietää sopivan työn ja levon suhteen? Se onkin se detalji, joka erottaa treenarit akanoista ja wannabe-tyypeitä. Opettelemalla teorian, tekemällä käytäntöä ja näkemällä koiran. Oikopolkua ei ole.

Jos taasen lepo on liian lyhyt, niin elimistö ei tehdi palautumaan, toipumaan, edellisen rasituksen vammoista (joita tulee ihan aina kun rasitutaan) eikä lihaksistoa ja sen hermotusta ehditä rakentamaan ottamaan vastaan uutta rasitusta. Kun palautumisaika on jatkuvasti vajaa, niin aletaan koputtelemaan ylikunnon portteja. Ylikunto on siis lihaksiston ja nimenomaan sen hermotuksen jatkuvasta rasituksesta ja stressistä aiheutuva häiriötila.

Hermot tuovat voiman

Suurimmalle osalle on tuttua kauraa se, että rasituksella rakennetaan lisää lihasmassaa. Saadaan enemmän lihassoluja. Kun otetan yksi kumilanka, niin kun se päästetään venytyksestä, niin sillä on määrätty voima. Kun otetaan ranteen vahvuinen nippu samoja kumilankoja, niin sen venytys antaakin huomattavasti suuremman voiman. Tosin lihas toimii päinvastoin, se on rentona pitkä ja työ tapahtuu aina supistumalla, mutta analogia lienee riittävän samanlainen.

Lihassolut eivät kuitenkaan tee yksinään mitään. Ne tarvitsevat työnjohtajan tai oikeammin orjakaleerin tahdinlyöjä. Lihassolut ovat samanlaisia kuin kesätyöntekijät. Tekevät silloin kun käsketään, mutta niillä ei ole pätkääkään oma-aloitteisuutta. Tämä työnjohtaja on hermosto. Kun hermostoa pitkin tulee sykäys, niin siihen kytkeytynyt lihassolu supistuu ja tapahtuu työtä. Sykäysten taajuus, tahti, määrää kuinka usein supistutaan ja – tämä on tärkeää – millä voimalla. Se, mitä kutsutaan lihasvoimaksi, riippuu itse asiassa hermotuksen määrästä, ei varsinaisesti lihassolujen määrästä. Tietenkään noita kahta ei voida erottaa toisistaan ja molempia tarvitaan, puhumattakaan lihassolun energian tuotannosta, mutta voima itsessään on riippuvaisempi hermotuksesta. Siksi pienemmillä lihaksilla voidaan juosta yhtä kovaa kuin isommilla muskeleilla, ja lihaksiston arviointi pelkästään koon ja muodon perusteella kuuluu kehonrakennukseen, ei nopeus- tai voimalajeihin.

Treenaaminen lisää, paitsi lihassolujen määrää, myös hermopäätteiden määrää.

Jokaisen lihassolun pinnalle tulee tahdonalaisen (somaattisen) hermoston aksonin haara. Hermosolun aksoni tunnetaan myös nimellä viejähaarake, koska se haarautuu päästään. Siten yksi aksoni saattaa hermottaa jopa paria tuhatta lihassolua. Yhden liikehermosolun ja sen hermottamien kaikkien lihassolujen muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan motoriseksi yksiköksi. Yhden motorisen yksikön kaikki lihassolut supistuvat aina yhtä aikaa. Kääntäen, kun yhden motorisen yksikön liikehermosolu ja hermosto voi huonosti, niin koko motorinen yksikkö voi huonosti.

Treenaus kehittää eri asioita

Kun treenataan, niin erilaiset treenimallit vaikuttavat eri asioihin. Siksi esimerkiksi alle 30 sekunnin mahdollisimman nopeaa suoritusta tekevää greyhoundia treenataan eri tavalla kuin huskya tai ajokoiraa.

  • perusvoimaharjoittelu kasvattaa lihaksen poikkipinta-alaa eli lisää lihasmassaa
  • maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelu parantaa lihaksiston hermotusta
  • peruskestävyysharjoittelu kasvattaa hiussuoniston määrää lihaksessa, lisää mitokondrioiden määrää ja parantaa aerobista energiantuotantoa sekä rasvan käyttöä
  • maksimikestävyysharjoittelu parantaa lihasten hapenottokykyä ja hermo-lihasjärjestelmän toimintaa

Suorituksen aikana elimistö väsyy usean eri tekijän vaikutuksesta. Tärkeimpiä ovat

  • nestehukka ja elimistön lämpeneminen
  • energiavarastojen tyhjeneminen
  • happamoitumisesta eli maitohapon, laktaatin, kertymisestä
  • hermoston väsymisestä (lihaksen käskytys ja tietoisemmalla tasolla motivaation lasku)

Ensimmäisen noin 10 minuutin aikana maitohapon neutralisoituminen, “uusiokäyttö” ja poistuminen on nopeinta, aikaan vaikuttaa toki myös kuinka paljon laktaattia on kertynyt – vinttikoirien anaerobisessa suorituksessa, joka nostaa elimistön happamuutta todella rajusti, tuo aika on pidempi. Samalla tasoitetaan elimistön happivelkaa, jos sellaista on syntynyt. Anaerobisessa tai erittäin kovassa loppuvedossa kestävämmillä syntyy aina. Tuon ensimmäisen vähintään 10 minuutin jälkeen laktaatin poistuminen hidastuu huomattavasti, osaksi koska elimistö neutralisoivat puskurivarastot on käytetty loppuun. Sen jälkeen laktaatin poistaminen vaatii työtä, käytännössä rauhallista liikkumista. Tähän perustuu greyhoundeilla suositus kävelyttämiseen 30 min – tunti startin jälkeen.

Palautumisen aikana aletaan myös pysäyttämään kataboliaa ja aloitetaan anabolia – käytännössä lihasvaurioiden korjaaminen ja energiatasojen palauttaminen. Tässä käytetään apuna ns. palautusjuomia. Ihmisillä se tarkoittaa hiilihydraatteja ja proteiinia, koirilla toimii yhtä hyvin tai paremmin rasva ja proteiinit. Tosin joukkoon voidaan lisätä hiven hiilihydraatteja, että insuliinitasot saadaan nopeammin ylös. Energiavarastojen täyttymiseen menee 24 tuntia – joten vinttikoirapuolella starttien välissä syöttämisestä ei ole kuin haittaa – ja lihasvaurioiden korjaantumiseen vähintään 48 tuntia. Hermoston palautuminen vaatii vähintään saman ajan kuin lihaksiston toipuminen suorituksesta.

Lihashuolto on tärkeässä roolissa, puhuttiin sitten itse lihaksista tai sen hermotuksesta. Kipeä tai ns. tukossa oleva lihas saa koiran liikkumaan vinossa, jolloin kuormitetaan toisia lihaksia liikaa – useimmille tutulla tavalla ristiin yli koiran. Liikkuvuus ja notkeus huolletaan nimenomaan venyttelyillä ja hieronnalla. Perustoimet kykenee tekemään itse, eikä niiden takia ole tarvetta lähteä ammattilaiselle. Heille maksetaan sellaisesta ammattitaidosta, jota itse ei kykene tekemään ja korjaamaan, perushuolto ei kuulu siihen kategoriaan. Kun ns. tukevat lihasryhmät, eli selkä ja vatsa, ovat kunnossa ja koiran liikkeet ovat puhtaat, niin myös hermosto kuntoutuu ja kehittyy. Tämä näkyy parantuvana lihaskoordinaationa sekä tasapainona. Venytyksissä on muistettava, että pitkiä, staattisia, venytyksiä (yli 10 sekunnista jopa pariin minuuttiin) ei koskaan tehdä kilpailuun tai suoritukseen valmistautuessa. Silloin tehdään vain lyhyitä, 5- 7 sekunnin venytyksiä.

Ylikunto ja ylitreenaaminen

Akuutti ylikunto saadaan liian tiheällä ja intensiivisellä harjoittelulla. Siitä seuraa usein lihasarkuutta, pidentynyttä lihassärkyä ja lihaksen heikkouden tunne. Koira on haluton, ei liiku puhtaasti ja saattaa jopa ontua. Kipupiste on yleensä löydettävissä määrätystä lihaksesta tai lihasryhmästä ja se saattaa olla tulehtunut. Hoidoksi usein riittää lepo ja tulehduskipulääkitys.

Krooninen ylikunto on keskushermoston ongelma. Se on monimutkainen kokonaisuus, vaikeampi hoitaa ja palautuminen vie pidemmän aikaa. Hermojärjestelmistä autonominen hermosto on se, joka toimii ilman tietoista hallintaa. Autonominen hermosto jakautuu lisäksi kahtia, sympaattiseen ja parasympaattiseen. Yksinkertaitaen ja urheilussa pysyen, niin parasympaattinen hermosto vastaa elimistön menemisesta jännittyneeseen tilaan, kun taasen sympaattinen hermosto hoitaa rauhoittumisen. Eräällä tavalla ne ovat toistensa vastavaikuttajia, ja niiden pitäisi olla tasapainossa. Kroonisessa ylikunnossa (oikeampi termi on ylitreenaaminen) tämä tasapaino on rikkontunut ja parasympaattinen hermosto pitää kehon jatkuvassa jännitystilassa. Yleisesti ottaen sympaattisen hermoston ylikuntoa esiintyy pikajuoksijoilla ja voimaharjoittelijoilla ja parasympaattista kestävyysharjoittelijoilla. Detalji, joka on mukava tietää, mutta jolla ei ole koiratreenarille kuitenkaan mitään käytännön merkitystä. Sympaattisen ja parasympaattisen ylikunnon välillä on kuitenkin määrättyjä eroja oireilussa:

Sympaattisessa ylikunnossa (ihmisillä, koirille sovellettava):

  • Suorituskyky alenee
  • Leposyke nousee
  • Lepoverenpaine nousee
  • Verenpaine ortostaasissa alenee
  • Verenpaineen palautumisen hidastuminen
  • Alentunut plasman maksimaalinen laktaattitaso fyysisessä rasituksessa
  • Palautumisen hidastuminen harjoituksesta
  • Maksimaalisen tehon aleneminen
  • Paino laskee
  • Mielialavaihtelut
  • Levottomuus
  • Ruokahalu alenee
  • Janon tunne lisääntyy
  • Infektioiden määrä kasvaa
  • Unihäiriöt
  • Väsymys
  • Lihasarkuus

Parasympaattisessa ylikunnossa (ihmisillä, koirille sovellettava):

  • Suorituskyky alenee
  • Alhainen leposyke
  • Hypoglykemia (matala verensokeri)
  • Sykkeen nopea palautuminen harjoituksen jälkeen
  • Alentunut maksimaalinen plasman laktaattitaso fyysisessä rasituksessa
  • Alentunut plasman laktaattitaso fyysisessä suorituksessa
  • Flegmaattinen käyttäytyminen
  • Masennus
  • Alhainen lepoverenpaine
  • Ruokahaluttomuus
  • Väsymys
  • Anemia

Akuutin ylikunnon huomaa helpommin. Koira on selvästi kipeä jostain ja suorituskyky laskee heti. Krooninen ylikunto on paljon salakavalampi, eikä tulostaso välttämättä laske heti. Treenari saattaa kuvitella koiran päässeen lähelle huippukuntoa, koska tulokset eivät parane. Pahimmassa tapauksessa ollaan vakuuttuneita, että treeni on riittämätöntä ja lisätään painetta entisestään. Ihmisillä ensimmäiset fyysiset oireet ovat kohonnut pulssi, verenpaineen heittely, jatkuva väsymys, päänsärky jne. Koirilla nuo eivät kerro mitään, sillä ne ovat huomattavan paljon vahvemmin viettiensä ja sitä kautta hormoniensa orjia. Pelkkä viettitilan nouse riittää muuttamaan sykettä ja verenpainetta. Siksi onkin luettava muita merkkejä: haluttomuus, väsyneisyys, aggressiivisuus, pelkotilat, väistäminen, heikko motivaatio jne. Koiralle siis ainoat ulkoiset merkit ovat kaikki psyykkistä oireilua – väsyneisyys ja jaksamattomuus ovat toki fyysisiä, mutta ne tulkitaan psyykkisten kautta. Kun tähän yhdistetään laskenut suorituskyky kilpailuissa, niin diagnoosi alkaa olla valmis ja koiraa kutsuu pidempi lepokausi; kaksi viikkoa minimissään, helposti jopa yli. Ihmisillä toipumiseen on joskus mennyt jopa kuukausia.

Kroonisen ylikunnon diagnosointi

Hermostoperäisessä, kroonistuneessa ylikunnossa on ihmisillä havaittu mm. häiriöitä väliaivojen alaosassa hermovälittäjäaineiden toiminnassa ja niiden pitoisuuksissa, aivolisäkkeen rakenteessa, viestisignaalien heikentymisenä luurankolihaksiin sekä muutoksina autonomisen hermostojärjestelmän toiminnassa. Loppujen lopuksi kyse on eräällä tavalla hermoliikenteen kemiallisesta häiriötilasta. Arveluiden mukaan elimistön kyky vastaanottaa informaatiota keskushermostosta on muuttunut. Ihmisurheilijoilla on havaittu, että ylirasituksen myötä adrenaaliherkkyys adrenokortikotropiiniin ( eli ACTH, tärkein lisämunuaisten glukokortikosteroidituotantoa säätelevä hormoni, reagoi esim. psyykkiseen ja fyysiseen stressiin) on laskenut, joka hohtunee kortisolin vapautumien laskusta. Lisäksi  ylikunto ja sen aiheuttamat muutokset voivat vaikuttaa glykogeenivarastojen laskua, heikentyneenä neuromuskulaarisena herkkyytenä, muutoksina adrenoreseptorin herkkyydessä, muutoksina immuunijärjestelmän toiminnoissa sekä sydämen ja luurankolihasten ravirtsemushäiriönä, ainakin teoriassa.

Ylikunnon diagnosoiminen on koirilla hivenen haastavaa, koska oireisto on laaja ja epämääräinen. Tunnistaminen vaatii koiran tuntemista, ja pahemmissa tapauksissa muiden sairauksien poissulkemista – koiraa on täysin turha hoitaa ylikuntotapauksena antamalla sille enemmän lepoa ja nostamalla ruuan rasvaprosenttia, jos todellinen syy löytyisi verikokeesta; tyroksiinitasot heiluisivat neljän paikkeilla kilpirauhasen vajaatoiminnan takia.  Tai että laskenutta tulostasoa ja masentuneisuutta on turha ratkoa ylitreenaamisen kautta, jos perussyy löytyy kramppaavista vatsalihaksista. Tai vinossa olevista laumasuhteista – mind over matter, psyyken ja hyvän mielen merkitystä ei saa koskaan aliarvioida. Hyvä kilpakoira on aina iloinen koira, lajista riippumatta.

Greyhoundeilla omistajan on syytä herätä, kun koiran tulostaso heikkenee 0,2 sekuntia keskimatkoilla ilman muuta selittävää syytä (radan kunto, kontaktit, nukahtaminen koppiin). Jos tulostason lasku on kahdessa peräkkäisessä, useammasta puhumattakaan, tuo 0,2 sekuntia, niin ylikunnon vaihtoehto on otettava huomioon – kunhan lihaspuolen ongelmat on ensin suljettu pois.

Ylikunto on realistinen uhka, varsinkin vinttikoirilla – ainakin treenatuilla ja ajavilla. Treenaamattomilla taasen ihan vanhan ajan rehellinen ylirasitus on uhka, ja ajamaton ei ole uhka kuin juoksukaverille. Olen nähnyt greyhoundeissa useitakin koiria ajettavan totaalisen piippuun ja lopuksi rikottu liian ahneella treenamisella – esimerkkejä löytyy useampia. Samaa on tapahtunut valjakoissakin.

Lopuksi on hyvä kerrata kolme perustermiä rasituksesta:

  • Ylikunto (krooninen ylitreenaus) on suorituskyvyn krooninen, yli kaksi viikkoa kestänyt, lasku
  • Ylisuoritus (akuutti ylikunto) äkillinen, alle kahden viikon mittainen, suorituskyvyn lasku
  • Treeniheikkous on normaalia yhden tai useamman treenikerran jälkeistä heikkoutta tai lievää kipuilua

Seikkaile

Etsi tai selaa Katiskaa, ja hyödynnä mitä tarvitset

Jaa ja saa

Jaa kokemuksia, kysele ja juttele. Joko kommenteihin tai Katiskan naamaan.

Hyödynnä

Jos haluat oppia lisää, niin suuntaa Sumppuun luennoille ja koulutuksiin

Ehkä
joku
näistä?

Pentusaastetta III

11 toukokuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Pentusaastetta II

01 toukokuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Vinkki: Halvat lelut

24 huhtikuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Tissivideo

23 huhtikuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Viikon päättömyys: Brit Care ja kuivaliha

19 maaliskuun 2011 By Jakke Lehtonen in Kuivamuonat
TOP