Hammaskiven poisto

© Jakke Lehtonen

Hammaskivi vaivaa useita koiria. Varsinkin greyhoundeilla se on kirous Ennen se oli vanhusten sairaus, nykyään vaivaa jo nuoria – joskus jopa pentuja. Hammaskiveä kertyy turhan suuria määriä paristakin syystä. Ensimmäinen on liian pehmeä ruoka. Kun hampaat joutuvat tekemään töitä ja kulmurit uppoavat tiukkaan ruokaan, niin hammaskivi kuluu mekaanisesti pois. Turvotettu kuivamuona ja oikeammin letkuruokintaan sopivat mössöt aiheuttavat takuuvarmasti hammaskiveä. Hammas on jatkuvasti ruuan peittämä, eikä mikään poista sitä. Ruuan laatu aiheuttaa hammaskiveä, olkoonkin että jotkut hyppäävät tästä väitteestä takajaloilleen. Mitä enemmän ruuassa on hiilihydraatteja, jopa ihan aitoja sokereita, sitä enemmän syntyy hammaskiveä. Kuonon malli on altistava tekijä. Pitkä, kapea kuono varmistaa, että edes sylki ei missään vaiheessa puhdista hampaiden pintaa. Sukulinjoilla on selvä merkitys. Samalla tapaa kuin että Suomessa on kehnoa luustoa periyttävä greyhound-uros, niin takavuosilta on löydettävissä uros, jonka jälkeläisillä oli huomattavan paljon hammasongelmia. Kahteen viimeiseen on harrastajan vaikea vaikuttaa, mutta muihin syihin kylläkin.

Hammaskivi aiheuttaa pitkällä aikavälillä koiralle huomattavan paljon ongelmia. Ien vetäytyy ja hampaat reikiintyvät. jonkin ajan kuluttua ei auta enää puhdistaminen, vaan hampaita on poistettava. Koiralla on jatkuva vastustuskykyä alentava lievä tulehdus. Siksi hammaskiven muodostumiseen on reagoitava.

© Jakke Lehtonen

Ennaltaehkäisy on parasta. Annetaan ruokaa, joka vähentää hammaskiven muodostumista. Jos mahdollista, niin kuivamuona annetaan turvottamattomana runsaassa vedessä. Hampaat saavat mekaanista työtä, ja vesi huuhtoo. Lihaa on paha kovettaa, mutta jäisten rustojen syöttäminen auttaa. Rustot ovat hammasharjana tehokkaampia kuin puhdas luu. Koiran hammas uppoaa sitkeään tavaraan, joka aivan kuin hioo hammaskiveä pois. Kun se on vielä juuri otettu pakastimesta, niin rusto on entistä kovempaa ja kylmyys takaa, että herkemmälläkin koiralla jäystäminen ei lopu ienten kirvelyyn. Luu vaatii enemmän työtä, eikä poista ihan juurta myöten. Rustojen ja luiden antamiseen ei kannat kuitenkaan tuudittautua, sillä monella koiralla on taipumus syödä vain toisella puolella. Silloin kidan toinen puoli jää aina hoitamatta.

Harjaaminen on suositeltavaa. Se vain tuppaa jäämään tekemättä, vaikka ei saisi. Sähköhammasharja on ainoa järkevä vaihtoehto. Koiralle kannattaa ostaa kokonaan oma. Sellainen mahdollisimman halpa. Toimii vähintään yhtä hyvin kuin kalliimmat, mutta halvan rikkoutuminen ei harmita, kun se hoidon jälkeen unohtuu lattialle ja koira kostonhimossaan päättää katsoa miten se on rakennettu. Eikä sitten käytetä ihmisten hammastahnoja. Ne eivät käy koiralle.

Merilevä

Karoliinisessä instituutissa Wikner et al. tutkivat merilevän väitettyä kykyä vähentää hammaskiven muodostumista.
Tutkimuksessa kokeiltiin ruskeaa merilevää (Ascophyllum nodosum) ja havaittiin, että merilevä vähensi plakin ja hammaskiven muodostumista. Vaikutus oli annos- ja aikariippuvainen, enemmän on parempi. Ihmisillä tehdyssä kokeessa käytettiin kahta annosta, 125 mg ja 250 mg tabletteja kokonaisina nieltynä.

Syy miksi merilevä näyttäisi auttavan estämään tai ainakin vähentämään hammaskiven muodostumista on hämärän peitossa. arvellaan, että merilevä jollain tapaa muuttaa syljen koostumusta. Yksi mahdollisuus on, että merilevän sulfaatit tai muu tekijä, esim. pH:n muutos, vaikuttaa suun bakteeritoimintaan ja sitä kautta hammaskiven muodostumiseen. Tämä ei ole kuitenkaan automaatti, eikä toimi kaikilla.

Kilpairauhasen vajaatoiminnasta kärsivien koirien omistajat ovat olleet huolissaan merilevän sisältämistä kohtuullisen korkeista kivennäisainepitoisuuksista, varsinkin jodista. Ascophyllum nodosum sisältää jodia 500 – 1200 mg/kg, eli vaikkapa 150 mg annoksessa on 75 – 180 ug jodia. Tuolla määrällä ei pitäisi olla suurtakaan merkitystä, mutta toki jokainen tekee omat valintansa.

Tämän perusteella saattaisi olla järkevää käyttää merilevävalmisteita hammaskiven ehkäisyyn. Se ei poista tai estä sitä, mutta saattaa helpottaa irrottamista. Merilevätuotteissa on suuria hintaeroja, enkä minä tiedä onko järkevää maksaa nimenomaan hammaskiven estämiseen markkinoidusta tuotteesta huomattavasti suurempaa kilohintaa kuin mitä bulkkimerilevä maksaa. Toinen mikä ei ole selvinnyt, on että vaikuttavatko kaikki levät samalla tapaa, vai vain yksi määrätty.

Poistaminen

Kun hammaskiveä alkaa kuitenkin kertymään, niin onko eläinlääkäri ja rauhoituksessa tehtävä hammaskiven poisto ainoa ratkaisu? On, mikäli sitä on huomattavan paljon, hampaat ovat reikiintyneet tai hampaat heiluvat. Normaalin hammaskiven poistamisen takia ei läheskään aina tarvitse maksaa itseään kipeäksi. Itseasiassa hammaskiven poisto alkaa olla samalla tapaa omistajan perustehtäviä kuin kynsien leikkuu.

© Jakke Lehtonen

Työvälineistä tutuin lienee omistajan kynsi. Silläkin saa joskus jotain irti, olkoonkin että se tuppaa useimmiten olemaan plakkia. Kolikon syrjää käytetään useasti. Toimii, mutta työtarkkuus ei ole parhaimmasta päästä. Varsinkin ienraja on hankala. Mutta kulmahampaat ja isot takahampaat hoituvat. Työkaluja, raaputtimia ja pihtejä, saa ostaa. Hämmästyttävän moni luulee, että lääkärin välineistö on kuin reseptilääkkeet – tarvitaan joku lupa. Ei tarvita. Kannattaa kysyä josko oma lääkäri suostuisi myymään. Tai googlettaa firma, joka niitä myy. Apteekeistakin välillä saa, mutta apteekin hinnoilla. Niillä saa huomattavasti enemmän aikaiseksi kuin kynnellä tai kolikolla. ammattivehkeitä kun ovat.

Nyt tulee ihan puhdas mainos, mutta ilman taloudellista hyötyä meidän suuntaan. Kirjoituspäivämäärällä Hong Kong myy hintaan kaksi euroa kaiverrinta. Sellaista paristokäyttöistä, jonka luvataan kykenevän ihan metalliin ja jopa lasiinkin. Nahkaan ja muoviin se ainakin toimii. Ja mikä parasta, sillä poistaa hammaskiven. Sen kanssa työskentely on niin tarkkaa, että ienrajan pääsee työstämään ilman ärtyneitä ja vertavuotavia ikeniä. Koska se toimii kahdella AA-paristolla, niin teho ei todellakaan riitä vahingoittamaan itse kiillettä. Lelu, mutta toimiva lelu. Meille noita ostettiin useampi, koska vaikka paketissa varaterä tuleekin mukana, niin tuskin nuo turhaan pitkään kestävät. Kipin kapin Honkkariin ennen kuin loppuvat.

Jos kotoa löytyy Dremel tai vastaava verkkokäyttöinen pienoispora, niin sen käyttöä ei kannata kokeilla. Niissä on pyörimisnopeutta ja tehoa niin paljon, että epäilen onko hammas enää kunnossa hoidon jälkeen.

Kun hammaskiveä poistaa, niin pari asiaa on muistettava. Siinä on käytettävä välillä voimaa, mutta ei liikaa. Tarkoitus ei ole repiä ientä irti ja hampaan poiston tekee eläinlääkäri. Kiillettä ei saa myöskään naarmuttaa. Silloin se reikiintyy helpommin, ja kerää kahta pahemmin hammaskiveä. Mutta kiille on yleensä melkoisen vahvaa. Onhan se tarkoitettu kestämään vahvojen reisiluiden murskaamista. Hampaiden sisäpuoli on vaikeaa, joillain jopa mahdoton puhdistettava. Hammaskiveä kertyy kuitenkin myös sinne. Kun sisäpinnat alkavat olla melkoisen totkuiset, niin on aika tilata lääkäriaika.

Merkinnän alussa oli 'ennen' kuva. Tämä on puhdistuksen jälkeen. © Jakke Lehtonen

Hammaskiven poistosta on muitakin hyötyjä. Se opettaa koiraa olemaan käsiteltävänä. Se säästää rahaa. Eikä rauhoitus ole koskaan riskitön, hammaskiven poistoon – oikeammin narkoosipuoleen – on koiria kuollut.

Kuvassa muuten näkyy lyhyen motivointiköyden pää. Näppärä vehje pitämään suuta auki.

 

Jagster kirjoitti 767 artikkelia

Suomessa harrastanut koiria, alussa PK-puolelta: saksanpaimenkoiria, dobermanneja, beauceroneja, kaukaasianpaimenkoiria. Menestyksen suurimpia esteitä eivät olleet koirat, vaan oma kärsimättömyys ja kädettömyys. Sitten tulivat greyhoundit ja kilpaileminen. Lähdimme puoliammattilaisiksi Ruotsiin. Menestystä tuli, ja aika paljon myös tietoa ja taitoa – sekä känsöittyneet kantapäät. Kun tekee kaikki mahdolliset virheet ja keksii liudan aivan uusia, niin jalkapohjat ovat kovilla. Siirryimme Irlantiin, aivan täysipäiväisiksi greyhound-ammattilaisiksi. Pentuja, pentuja, pentuja, nuoria koiria, ratakoulutusta, ongelmatapausten korjaamista, treenausta, kilpailemista… Ja vielä hiukan pentuja. Lopulta takaisin Suomeen, ja eräällä tavalla takaisi alkulähteille: harrastamaan. Vuoden Koiria ja voittoja – jotain oppi maailmalla, kun tekee töitä itseään parempien kanssa. Koirien ruokinta ja ravitsemus tuli harrastuksena kuvioihin toistakymmentä vuotta sitten, ja jossain vaiheessa siitä tuli osa elantoa, kun tulot riippuivat koirien mahdollisimman hyvästä fyysisestä suorituskyvystä sekä terveydestä. Teoriaa on kahlattu muutamankin yliopistotutkinnon verran, mutta ilman tutkintoja. En minä titteleitä tarvitse, vaan tietoa. Käytäntöä onkin sitten harjoiteltu useamman sadan, tai tuhannen, koiran kanssa. Sama tarina fyysisen puolen kanssa. Oppiminen jatkuu edelleen.

3 ajatusta aiheelle “Hammaskiven poisto

  1. Laura sanoo:

    Ku sanoit tos et kannattaa käyttää sähköhammasharkjaa ja ollaan itte käytetty ihan normia koiran hammastahnan kera ni kannattaako vaihtaa sähköiseen vai onko toikin ihan ok?

    1. Jagster sanoo:

      Sähkösurisija on vain helpompi käyttää, minusta. Mutta eihän tavallinen hammasharja sen kummallisempi ole ja jos koiralla ei ole ongelmia sen kanssa, niin turhahan sitten on sen ihmeellisempaa hankkia.