×

Kennelyskä

/ / Terveys

yskaKennelyskä on koirien flunssa. Aivan kuin ihmisilläkin. Välillä se on pelkkää lievää nuhaa, yskimistä ja ehkä jopa pientä kuumeilua. Välillä se villiintyy kunnon influenssaksi. Kennelyskä ei siis ole yksi varsinainen tauti. Nimi ilmestyi joskus, eikä sen alkuperästä ole ainakaan minulla selvää tietoa. Kaipa se syntyi siksi, että koirien lenssu kiusaa eniten suurempia kenneleitä, ja tarttuu joukkotapaamisissa kuten näyttelyissä. Yhtäläisyys ihmisten hengitystieinfektioihin löytyy siitäkin, että sen kukoistuskausi alkaa yleensä myöhäissyksyllä ja jatkuu talveen, sekä toiset vuodet ovat vaikeampia kuin toiset. Vaikka se onkin “pelkkä” nuha, niin siihen kannattaa suhtautua määrätyllä varovaisuudelle. Kennelyskä voi kehittyä koiran henkeä uhkaavaksi sairaudeksi.

Syypää

Ei ole olemassa yhtä ainutta kennelyskää aiheuttavaa pöpöä, kuten aika yleisesti luullaan. Ilmeisesti tämän väärinkäsityksen on synnyttänyt kennelyskärokote. Tautia aiheuttaa useampikin bakteeri ja virus, sekä niiden muunnokset. Useimmiten bakteeri ja virus kulkevat käsi kädessä, eräällä tavalla tasoittaen tietä toinen toisilleen. Tämä yhteistyö, paitsi laajentaa oireilua, tekee hoidosta haastavampaa. Yleisin kennelyskää aiheuttava bakteeri on Bordetella bronchiseptica. Siitä kiva heppu, että toimii yksin eikä tarvitse virusta kaverikseen. Itämisaika on päivästä hieman yli viikkoon. Se kykenee tartuttamaan jopa muutamia viikoja, vaikka koira olisikin jo oireeton. Onneksi pelkkä B.bronchiseptica-tartunta on oireiltaan lievä. Tämän, ja muiden, bakteerin mukana kulkee koirien parainfluessaviruksia. Niiden itämisajat vaihtelevat päivästä pariin viikkoon, ja sairastumisaika – myös tartuttamisaika – on parin viikon verran. Virustenkin aiheuttamat oireet ovat yleensä lieviä. Ongelmia tulee silloin kun saadaan molemmat, tai useampia. Niiden aiheuttamat muutokset keuhkoissa kertautuvat ja pahentavat toinen toisiaan. Eräällä tavalla 1+1 ei olekaan 2, vaan 3. Joskus jopa 6. Silloin käsissä on vakavampi kennelyskätapaus.

Kennelyskä tarttuu kuten flunssat. Pisaratartuntana tai kosketuksessa. Jossain määrin myös omistajien käsien ja vaatetuksen kautta. Jos perheessä on aivasteleva koira, niin sitä ei ulkoiluteta muiden kanssa eikä viedä kylään. Omistajat muistavat pestä kätensä ennen kuin käpälöivät vieratita koiria. Silloin vähennetään tarttumisriskiä, niin koirien kuin ihmistenkin suhteen.

Paras tapa yrittää ehkäistä kennelyskää on tietysti minimoida kaikki kontaktit ja jättää koiranäyttelyt ja muut tapahtumat väliin. Se ei kuitenkaan ole suurimmalle osalle vaihtoehto. Silloin on keskityttävä yleisen vastustuskyvyn nostamiseen. Hyvä fyysinen kunto on yksi tukeva tekijä, mutta ravitsemuksessa on syytä keskittyä kahteen suoja-ravintoaineeseen: sinkkiin ja D-vitamiiniin.

Sinkin suhteen kannattaa tutustua artikkeliin sinkki ja flunssa, ja D-vitamiinin eduista kertoo D-vitamiini potkii. D-vitamiini on niin tärkeässä roolissa yleisen terveyden suhteen, että suosittelen myös tutustumaan e-kirjaan Koirien ravitsemuksen ABC: D-vitamiini.

Sairastaminen

Lievissä tapauksissa koiralla on nuha tai lievää yskää. Useimmiten molempia. Pientä kuumeiluakin voi olla, mutta koira ei sen enempää tunne tai näytä olevansa sairas. Verikokeessa valkosolut voivat olla hieman koholla. Lievä kennelyskä paranee yleensä itsestään parissa viikossa, eikä sen kummallisempaa hoitoa yleensä tarvita. C-vitamiinia voi antaa, mutta sen hyöty on aivan sama kuin ihmisilläkin – ilman C-vitamiinia flunssa kestää kaksi viikkoa, vitamiinin kanssa se paranee 14 päivässä. Mutta jos tartuntariski on olemassa, niin C-vitamiinin annostusta voi lisätä. Ihmispuolen tutkimukset ovat nimittäin antaneet viitteitä, että se saattaisi alentaa hieman sairastuvuutta. Valkosipuli ei ole koskaan väärin. Yskänlääkkeitä voidaan antaa, mutta tässä pätee aivan sama kuin ihmisilläkin: käsikauppalääkeiden teho on kohtuullisen lähellä nollaa.

Vakavammissa tartunnoissa oireet ovat tuetysti huomattavasti pahemmat. Lisäksi infektio voi muuttua keuhkokuumeeksi. Nämä vaativat aina ja poikkeuksetta lääkärin apua. Jos koiralle tulee korkeampi kuume, tai lievempi pitkittyy yli kolmen päivän, siitä tulee väsynyt ja haluton, menettää ruokahalunsa, hengittää vaivaalloisesti, ripuloi ja on muutoin selvästi tuskainen, niin suunta heti eläinlääkäriin. Mikä tahansa em. oireista on syy lähteä lääkäriin, mikäli ne ovat kohtuullista pahempia.

Greyhoundin ongelma on sen isot keuhkot, iso sydän ja hyvästä fyysisestä kunnosta johtuvat alemmat valkosolumäärät. Jos greyhound saa keuhkokuumeen, niin alkaa olla kiire. Se siirtyy nopeastikin sydäntulehdukseksi, jolloin meillä on käsissä hyvinkin nopeasti hengetön juoksija. Tämä ei ole mikään teoreettisakateeminen riski. Tunnen greyhoundeja, jotka ovat kuolleet muutamassa päivässä kennelyskään. Paniikkia tästä ei kannata ottaa, sillä niillä oli vakavat oireet jo heti ensimmäisestä päivästä.

Koska kennelyskä on useamman tekijän vaikutusta, niin sekundääristen ongelmien ja jälkitautien riskit ovat kohtuulliset. Mikäli joutuu lähtemään eläinlääkäriin kennelyskän takia, niin sieltä ei tulla pois ilman antibiootteja. Osa lääkäreistä ei helpolla niitä anna, perustellen kieltoaan jopa taudin virusperäisyydellä. Ei antibiootteja virusta vastaan halutakaan, vaan sen mukana kulkevia bakteeritulehduksia vastaan. Suomessa on yksi greyhounduros, joka sa kivestulehduksen kennelyskän myötä. Koska lääkäri vitkutteli lääkityksen kanssa, eikä omistaja kehdannut kyseenalaistaa, niin uros on tänä päivänä steriili. On koko ajan muistettava, että yskinään parainfluessavirukset ovat kohtuullisen harmittomia. Samaten bakteerit ovat kohtuullisen harmittomia. Ongelmia tulee sitten, kun nämä pääsevät villiintymään yhdessä – ne eräällä tavalla varatessaan elimistön puolustusjärjestelmän avaavat takaoven muillekin infektioille. Kun jompi kumpi eliminoidaan – siis bakteerit, koska viruslääkkeitä ei ole – niin palataan periaatteessa vaarattomampaan alkutilanteeseen.

Tässä on yksi surullinen tapaus mahdollisesti kennelyskän iskemisestä yhdessä muun taudinaiheuttajan kanssa:
Erkin elämää: bakteerien ihmemaassa. Tosin tapauksessa oli kyse hieman poikkeuksellisesta tilanteesta, koska koirat olivat onnistuneet saamaan Streptococcus equi subsp. zooepidemicus tartunnan, joka tunnetaan hevospuolella paremmin nimellä kuljetuskuume. Tätä ei ole ennen tavattu koirilla.

Greyhoundeille lääkäri saattaa kieltäytyä antamasta antibiootteja siksi, että valkosolut ovat vain hieman koholla, mutta normaalin rajoissa, osoittaen, että oikeastaan mitään tulehduta ei missään edes ole. Koska greyhoundin valkosolut ovat kohtuullisestikin alemmalla tasolla kuin muilla roduilla, niin tavisten puolessa välissä olo tarkoittaa greyhoundilla lääkitystä vaativaa infektiota.

Muu hoito

Lienee selviö, että sairasta koiraa ei juoksuteta eikä rasiteta. Ei edes silloin kun oireet ovat erittäin lieviä – pientä valumista nokasta ja alhaalta syödessä kakomista. Edelleenkin keuhkot ovat tehokas tapa jäähdyttää elimistö, ja greyhoundilla vieläkin tehokkaampi, ja rasituksen aiheuttama läähätys vasta jäähdyttääkin.  Otetaan rauhallisesti ja levätään. Ei sen kummallisempaa.

Höyryhengitys helpottaa oloa. Tämä on hyvä harrastajilta tullut vinkki,  tosin vaaditaan häkki. Koira häkkiin, vati, jossa kiehuvaa vettä häkin eteen, sinne menthol-kurkkupastilli ja lisää kiehuvaa vettä – ja tiivis peitto koko höskän päälle. 20 minuuttia “höyryteltassa” ja selvästi helpottaa oloa. Halvempaa kuin 20 minuutin kuuma suihku koiran kanssa. Sekä huomattavasti helpompaa omistajalle, koska ei tarvitse itse olla kosteassa.

Rokotukset

Koirien ns. nelosrokotteessa on mukana kennelyskä. Se antaa jonkunasteisen suojan yleisimpiä aiheuttajia vastaan. Se ei kuitenkaan anna täysin varmaa suojaa, kuten eivät ihmistenkään influessarokotteet. Päinvastoin kuin muut rokotteet, jotka ovat nykyään voimassa kolme vuotta (paitsi eräät rabiesrokotteet, kuten Rabisin, jolla on 2v), niin kennelyskä vanhenee vuodessa. Se ei kuulu ns. pakollisiin rokotuksiin ja olisi muistettava uusia vuosittain.

Ensi vuosi

Kennelyskä tulee taas ensi vuonna. Viimeistään joukuun alussa Helsingin messukeskuksen koiranäyttelyn jälkeen. Uusi aalto tulee tammikuun helmikuun vaihteessa Turun näyttelyn jälkeen. Greyhoundit ovat siis kutakuinkin turvassa, mikäli omistaja ei käytä yleisiä koirapuistoja (saastaisia paikkoja, kiertäkää kaukaa aina), ei harrasta näyttelyitä tai vaikkapa agilityä. Ylipäätään kaikki koirien joukkotapaamiset ovat aina riski, ja jos niissä käydään, niin omien käsien ja koiran tassujen pesu kotiin tultaessa ei ole koskaan väärin.

Terveet, fyysisesti kunnossa olevat koirat ovat aina paremmissa asemissa kuin pikkupennut, sairaat tai vanhukset. Näiden suhteen kannattaa aina noudattaa tervettä varovaisuutta, oli tautia liikkeellä tai ei.

Ehkä
joku
näistä?

Pentusaastetta III

11 toukokuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Pentusaastetta II

01 toukokuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Vinkki: Halvat lelut

24 huhtikuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Tissivideo

23 huhtikuun 2011 By Jakke Lehtonen in Puruvoima

Viikon päättömyys: Brit Care ja kuivaliha

19 maaliskuun 2011 By Jakke Lehtonen in Kuivamuonat
TOP