Anaalirauhaset

Koiran peräaukko on noin yhden senttimetrin pituinen, ja siinä on kaksi sulkijalihasta. Anaalirauhaset ovat kaksi pussia, jotka ovat sijoittuneet ulomman ja sisemmän sulkijalihaksen väliin, noin kello 4 ja 8 kohdalla. Itseasiassa kyseessä on rauhaseritepussit, kooltaan noin maapähkinän kokoiset, ja anaalirauhaset sijaitsevat näiden pussien seinämissä. Anaalirauhasten tehtävää ei täysin tunneta, mutta luultavasti niiden tehtävän on reviirin merkitseminen ja muu viestiminen laumassa. Nykyajan koira ei niitä enää tarvitse, ja niitä pidetäänkin vain jäänteenä entisajoilta – jäänne, joka aiheuttaa kaikenlaisia pikkuvaivoja.

Anaalirauhaset, siis oikeammin pussit, ovat täynnä anaalieritettä, joka on juoksevaa ja väriltään vaalean kellanruskeaa. Haju on erittäin voimakas, ja useasti rauhasnestettä itsessään pidetään merkkinä jostain sairaudesta. Anaalirauhaset tyhjenevät normaalisti koiran ulostaessa.

Anaalirauhasongelmat ovat erittäin yleisiä, mutta kohtuullisen harvinaisia greyhoundeilla ja muilla aktiivisesti liikkuvilla koirilla.

Ongelmat

Anaalirauhassairauksien syy on tuntematon. Erityksen taso vaihtelee yksilöittäin, ja ne jotka kehittävät suuria määriä eritettä ja joilla poistotiehyet ovat poikkeuksellisen ahtaat, on suurempi riski sairastua. Syiksi on epäilty

  • eritteen koostumuksen muutosta,
  • sopimatonta ravintoa,
  • jatkuvasti pehmeää ulostetta,
  • äkillistä ripulia,
  • anaalirauhasten erittävien solujen ylitoimintaa,
  • liikunnan puutosta ja
  • pienten ja/tai lihavien koirien anaalialueen heikkoa lihaskuntoa

Lisäksi nuorilla nartuilla on huomattu olevan suurentunut riski kehittää anaalivaivoja 1 – 3 viikkoa juoksuaikojen jälkeen. Mikäli anaalit eivät tyhjene tarpeeksi usein, alkaa erite käydä, tulee sekundaarinen bakteeritulehdus ja paise alkaa muodostua.

Anaalirauhasvaivat aiheuttavat koirilla useita erilaisia vaivoja, kuten

  • tenesmusta eli ulostuspakkoa,
  • istumishaluttomuutta,
  • takajalkojen ontumista,
  • anaalialueen nuoleminen tai pureminen ja siitä johtuva kostea ihottuma,
  • anaalialueen toistuvaa tuijottelua,
  • peräpään vetäminen maata vasten,
  • hännän jahtaamista,
  • puhjenneen anaalipaiseen eritettä anaalialueella,
  • jonkun muun kehon alueen pakonomainen nuoleminen,
  • luonteen muutosta,
  • hännän asennon muutos (häntä ei nouse pystyyn normaaliin asentoon),
  • liikkumisrajoitteisuutta, joillakin jopa “halvaantumista” ja pystyyn hyppäämistä kuin olisi neulalla pistetty.

Kroonisissa tapauksissa saattaa esiintyä ihottumaa peräpeilin, vatsan, kainaloiden ja lantion alueella sekä varpaanväleissä.

Anaalirauhasten aiheuttaessa koiralle vaivaa ovat rauhaset useimmiten turvonneet ja kosketusarat. Rauhasten koko on yleensä suurentunut jos ne tuntuvat ihon läpi tunnusteltaessa. Joko toinen tai molemmat rauhaset voivat olla suurentuneet viimeksi mainitun ollessa yleisempi. Toispuoleinen suurentuminen liittyy useimmiten anaalipaiseeseen.

Anaalien täyttyminen

Nestemäinen erite muuttuu paksuksi ja kiinteytyy, rauhasen tyhjentymiskanava tukkeutuu. Tällöin puhutaan anaalirauhasten impaktiosta.

Anaalirauhastulehdus

Bakteerit alkavat kasvamaan eritteessä muodostaen märkäistä, kellertävää tai verekästä nestettä. Puhutaan anaalirauhasten tulehduksesta, infektiosta.

Paise

Tulehdus etenee muodostaen anaalirauhaseen kuumottavan ja kipeän turvotuksen, puhutaan märkäpaiseesta, abskessista. Kun rauhanen on täyttynyt märkäisestä eritteestä, puhkeaa anaalirauhasen seinämä ihon läpi ja märkäinen tulehduserite valuu iholle. Tällöin puhutaan anaalirauhasen fistelöitymisestä.

Hoito

Lievissä tapauksissa anaalirauhaspussit tyhjennetään puristamalla. Kun ensimmäisen kerran menee eläinlääkärille anaaliongelmien takia, kannattaa lääkäriä pyytää näyttämään miten anaalirauhaset voi itse tyhjentää. Liikaa voimaa tyhjentämisessä ei saa käyttää, jotta anaalirauhasta tai peräsuolta ei vahingoiteta. Parhaiten tyhjennys onnistuu työntämällä hansikoitu etusormi peräaukkoon ja ottamalla täysi anaalirauhanen etusormen ja peukalon väliin. Monilla koirilla anaalirauhasen saa melko tyhjäksi myös “niistämällä” ihon puolelta molemmat rauhaset yhtä aikaa. Kannattaa olla hivenen hellä, sillä tulehtuneet anaalirauhaset ovat arat. Koiralle on syytä laittaa kuonokoppa toimenpiteen ajaksi, ihan varmuuden vuoksi.

Anaalinesteen hajua ei kannata pelästyä. Vaikka se on melkoisen kuvottava, niin se on normaalia.

Tulehtunut tai pahoin tukkeutunut rauhanen jätetään eläinlääkärin hoidettavaksi. Hän tyhjentää sekä huuhtelee rauhaspussin. Toimenpide tehdään rauhoituksessa, joka on aina jonkun asteinen riski koiralle. Näissä vaaditaan yleensä lisälääkityksenä antibioottisalva tai sisäinen antibioottikuuri.

Erittäin vakavissa tai toistuvissa voidaan anaalirauhasten poistamista harkita. Kyseessä on helppo ja nopea operaatio.

Ennaltaehkäisy

Kuitujen lisäämistä ruokaan on suositeltavaa, sillä liian kuituköyhäravinto ja pehmeät ulosteet lisäävät riskiä. Uloste sekä ulostuskerrat tyhjentävät luonnollisella tavalla anaalirauhasia. Tämä saattaa olla yksi syy miksi anaaliongelmat ovat tänä päivänä niin yleisiä. Valmisruuilta vaaditaan lähes täydellistä sulavuutta, ja ulosteita pidetään merkkinä huonosta ruuasta. Ulostemäärillähän ei kuitenkaan ole merkitystä kuin usean koiran talouksissa – yksi tai kaksi koiraa ei niin paljon tuota jätöksiä, etteikö niitä kykenisi tai jaksaisi kerätä pois.

Hyvä fyysinen kunto sekä normaalipaino alentavat riskiä. Luultavasti nykypäivän pullamössökoirat kärsivätkin tulehtuneista anaalirauhasista, koska ne ovat heikossa kunnossa, ylipainoisia sekä syövät liian sulavaa ruokaa.

Greyhound

Greyhound ei kuulu riskirotuihin. Luultavammin sen liikunnan määrä ja luonne sekä fyysinen kunto “suojelevat” sitä.  Erään tulkinnan mukaan ponkaisu lähtökopista tyhjentää anaalirauhaset itsestään. Ruokinta on kuitenkin asia, johon olisi syytä kiinnittää huomiota. Suurin osa kilpailevista koirista syövät helposti sulavaa ja proteiinirikasta ravintoa. Jo pelkän porkkanaraasteen lisääminen ruokaan pienentää anaalirauhasongelmien riskiä.

Greyhoundilla kannattaa anaalirauhaset tarkistaa, jos se

  • tulee huonosti kopista ulos,
  • ajautuu kaarteissa ulos,
  • ontuu tai aristaa takajalkojaan tai
  • näyttää kipua selässä tai sään alueella.

Tulehtuneita anaalirauhasia voitaisiin verrata vaikka ihmisten ärtyneisiin peräpukamiin – ja jos jollakulla on sellaisia ollut, niin hän tietää ettei silloin paljoakaan tee mieli hyppiä tai juosta.

 

Anaalirauhasongelmiin auttaa usein raakaruokinta ja kuitu:

Koiran ravitsemuksen ABC: Koiran raakaruokinta
Koiran raakaruokinta neuvoo käytännön läheisesti miten koostat niin aikuiselle, pennulle, eläkeläiselle tai tiineelle/imettävälle nartulle helposti tasapainoisen raakaruuan. Teoria on esitetty helpossa muodossa, eikä edellytä syvempää perusosaamista koirien ravitsemuksesta. E-kirja painottuu arkeen ja pyrkii vastaamaan kysymykseen miten. Saat oheismateriaali laskentataulukon, joka helpottaa raakaruokinnan suunnittelua.

 

Jagster kirjoitti 754 artikkelia

Suomessa harrastanut koiria, alussa PK-puolelta: saksanpaimenkoiria, dobermanneja, beauceroneja, kaukaasianpaimenkoiria. Menestyksen suurimpia esteitä eivät olleet koirat, vaan oma kärsimättömyys ja kädettömyys. Sitten tulivat greyhoundit ja kilpaileminen. Lähdimme puoliammattilaisiksi Ruotsiin. Menestystä tuli, ja aika paljon myös tietoa ja taitoa – sekä känsöittyneet kantapäät. Kun tekee kaikki mahdolliset virheet ja keksii liudan aivan uusia, niin jalkapohjat ovat kovilla. Siirryimme Irlantiin, aivan täysipäiväisiksi greyhound-ammattilaisiksi. Pentuja, pentuja, pentuja, nuoria koiria, ratakoulutusta, ongelmatapausten korjaamista, treenausta, kilpailemista… Ja vielä hiukan pentuja. Lopulta takaisin Suomeen, ja eräällä tavalla takaisi alkulähteille: harrastamaan. Vuoden Koiria ja voittoja – jotain oppi maailmalla, kun tekee töitä itseään parempien kanssa. Koirien ruokinta ja ravitsemus tuli harrastuksena kuvioihin toistakymmentä vuotta sitten, ja jossain vaiheessa siitä tuli osa elantoa, kun tulot riippuivat koirien mahdollisimman hyvästä fyysisestä suorituskyvystä sekä terveydestä. Teoriaa on kahlattu muutamankin yliopistotutkinnon verran, mutta ilman tutkintoja. En minä titteleitä tarvitse, vaan tietoa. Käytäntöä onkin sitten harjoiteltu useamman sadan, tai tuhannen, koiran kanssa. Sama tarina fyysisen puolen kanssa. Oppiminen jatkuu edelleen.