Kaamos tekee IBD:n

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:4.10.2011
  • Artikkelin kategoria:Koira

Tulehduksellinen suolistosairaus eli IBD vaivaa melkoista osaa kansanväestöstä. Koirilla suolisto- ja vatsavaivat lisääntyvät koko ajan, ja ne ovat erittäin usein IBS- (”ärtyneen suolen oireyhtymä”) ja IBD-tyyppisiä – vaikkakin on edelleen erittäin muodikasta puhua ruoka-aineallergioista ja syyllistää varsinkin vehnää. Pidän itse erittäinkin suurena mahdollisuutena, että nimenomaan kuivamuonat sekä niiden sisältämä lihansyöjälle turhan korkea hiilihydraatti sekä gluteeni aiheuttavat ongelmia, ja niistä selvittäisiin lisäämällä lihan käyttöä, mutta ei syypää ole yksi nimetty raaka-aine. Ei koirilla suuremmin ole allergioita ja silloin kun on, niin kyseessä on atopia – sen syntyjä syviä voidaankin penkoa loputtomiin, aloittamalla vaikkapa jalostuksesta, jatkamalla imeväisten vieroitukseen kuivamuonilla ja jatkamalla aina liialliseen hygieniaan – koiranpentua saa kasvattaa kuplassa yhtä vähän kuin ihmisen tainta.

Yksilön suhteen on loppujen lopuksi aivan sama mikä on alkuperäinen syy. Sille riittää oireiden poistuminen ja terveempi loppuelämä. Olemme saaneet hyviä tuloksia erittäin yksinkertaisilla toimilla:

  • laitetaan koira raa’alle lihalle
  • lisätään hieman ravintokuitua
  • esitellään kuivamuona korkeaenergisenä ja -rasvaisena penturuokana hissukseen vasta kun löysyyden oletetaan johtuvan lihan sisältämästä korkeammasta vesimäärästä, tai jos koiralle tulee ummetusta
  • otetaan halvempi kuivamuona käyttöön 50/50-tyylillä kun vatsa on kunnossa (ehkä 1- 3 kk kuluttua)
  • lisätään sinkkiä, magnesiumia, D-vitamiinia, kalsiumia ja tällä hetkellä omassa toiminnassa kokeilussa olevaa melatoniinia
  • vähennetään stressiä ja tylsyyttä reissaamalla, käymällä paikoissa ja näkemällä maailmaa – tai päinvastoin, jos koira elää liian aktiivista elämää
  • glukosamiini saattaa olla suolistoa ärsyttävä
  • annetaan tonkia maita ja mantuja, pureskella jäniksen papanoita, maistaa hevosen lantaa, napata vaikka kuollut (tai elävä) myyrä jos kohdalle tulee (luonnollinen vastustuskyky kuntoon bakteerialtistuksilla)

Tämä on niin tärkeä kohta, että se sietää päästä erikseen näkyville:

Koiran on liikuttava niin paljon, että se rasittuu – useammin kuin kerran viikossa. Hihnalekit ja ulkoilu eivät ole liikuntaa, ne ovat tarpeilla käymistä. Monet koirien terveysongelmista ovat puhtaita elintasosairauksia, jotka johtuvat laiskasta ja paksusta elämästä.

Joskus, jos suolisto-ongelmat ovat päässeet todella pahoiksi ja kroonisiksi, niin ensi alkuun saatetaan tarvita jopa lääkehoitoa, että tulehdustila saadan loppumaan. Tylosin-kuurilla tai muulla lääkärin parhaaksi näkemällä hoidolla aloitetaan silloin.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen Pronutritionist-blogissa törmäsin tällaiseen väitteeseen ihmisten IBD:n suhteen:

Jonkin aikaa on tiedetty, että IBD:tä esiintyy sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi siirrytään. Pohjois-Suomessa on IBD:tä enemmän kuin Etelässä. Pohjoismaissa on IBD:tä enemmän kuin Etelä-Euroopassa. Ilmiö on liitetty auringonvalon ja D-vitamiinin puutteeseen.

Olisiko mahdollista, että sama sopisi koiriinkin? Koirilla on kuitenkin korkea D-vitamiinin tarve ravinnostaan, koska ihon kautta ei turkin takia valoa saada hyödynnettyä, ja kuivamuoniin siirtyminen on alentanut sen saantia. Samaten tuntuisi siltä, että meikäläisillä koirilla on vatsavaivoja enemmän kuin eteläisillä – mutta tuo saattaa hyvinkin johtua erilaisesta hygieniatasosta, meistä etelään ei olla niin tarkkoja oikein minkään suhteen. Viimeiseksi piitataan moisesta pikkuseikasta kuin koirien rehulihojen kylmäketjusta. Mutta valon vähyys voidaan kytkeä muutaman mutkan kautta muihinkin koirien ongelmiin, varsinkin luonnepuolella, joten miksi ei sitten myös vatsa- ja suolisto-ongelmissa? Tiedän – nuo kytkennät vaativat hyvää mielikuvitusta ja tehokkaan valikoivaa havainnointia, mutta silti.

Meillä on nykyään käytössä määrätty peruslisäravinnearsenaali, jolla jatketaan kaikkien paitsi pikkupentujen ravintoa. Suositukset täyttyvät pelkällä ravinnollakin, mutta onkin kyseenalaista, että kuinka lähellä optimia suositukset ovatkaan…

  • D-vitamiini – kapselikoko sallii tarkemman annostelun tarpeen ja koon mukaan
  • Sinkki – pidän sitä nykyään pakollisena peruslisänä D:n lisäksi
  • Glukosamiini – nivelet ovat rasituksessa, ja vaikka ennakoivan antamisen hyöty saattaakin olla kyseenalaista, niin eipä vara venettä kaada eikä tuo niin pahan hintaista ole että konkurssi tulisi sen takia
  • Kalsium/magnesium – annoskoko sallii tarkemman annostelun, ja imeytyvyys on parempi kuin sinänsä huomattavan paljon halvemmassa rehukalkissa
You are currently viewing Kaamos tekee IBD:n

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen