14.10.2019 / Luokassa: Omistaminen
Koiranomistajia on yhtä monta erilaista kuin on koiria ja koirarotuja. Tee testi oletko riskiomistaja.
Onko koiralla sisäsiisteys vaikeaa ja koira pissaa lattialle? Et ole yksin. Katiskan sisäsiisteyskysely kertoo kuinka yleisestä ongelmasta on kyse.
Ihmisillä on vastuu koiransa hoidosta. Vastuuseen kuuluu olla rähjäämättä neuvoja antaville ja vasta myöhemmin päättää mikä neuvo ehkä auttaisi. Maalaisjärkeäkin saa käyttää.
Koiran lopettaminen on aina kova päätös. Silti kuolema ja kuoleminen voi olla koirallekin helpotus. Käytännössä lopetuspäätöstä ei tehdä koskaan turhaan ja liian usein odotetaan liian kauan.
Koiran adoptointi tai rescue-koiran ottaminen on riskipeliä. Toki on pennunkin ostaminen, mutta pennun kohdalla ei tarvitse miettiä taustoja ja niiden aiheuttamia ongelmia.
31.8.2019 / Luokassa: Omistaminen
Remmirähjälle koiralle ohitustilanteet ovat vaikeita, mutta aggressiivinen koira vaikeuttaa myös muiden ohituksia.
31.8.2019 / Luokassa: Omistaminen
Remmirähjäys on koiranpidolle ongelma ja siksi siihen pitää puuttua.
30.8.2019 / Luokassa: Omistaminen
Koiran aggressiivisuus hihnassa ja ohitustilanteissa on ongelma. Muutamalla virheellä saadaan taattua, että pentu raivoaa aikuisenakin talutushihnassa.
Koiran omistaminen on vapaa oikeus. Silti se vaatii taitoja, jotka on opeteltava. Siitä huolimatta niitä ei opetella ja tämä luo pohjaa epäterveelle koirien ympärille rakentuneelle taloudelle.
Sarjakuvaklippi. Hauska, koska se on niin lähellä totuutta sen suhteen mitä tapahtui, kun koira domestikoitui.
Tekee koirien kanssa mitä tahansa, niin aina on oltava hallussa kolme asiaa. Mitä tekee, mitkä ovat vaatimukset ja tekemisen osaaminen. Koira hankitaan määrättyyn tarkoitukseen ja perusteet on osattava.
Ehdotus uudeksi eläinsuojelulaiksi on menossa Eduskuntaan. Ongelmallinen vaatimus jatkuvalle vedelle on mukana, mutta nyt kiinnostaa ehdotus kansallisen ja pakollisen koirarekisterin tekemisestä.
Intuitio, fiilis, selkäydintunne... rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kyse on koko ajan siitä, että aina kaikkea ei voi miettiä tai suunnitella pelkillä kylmillä faktoilla ja mittareilla. Koiran kanssa eläminen ja työskentely on usein eräällä tavalla harmaalla alueella faktojen ja ajatusten välimaastossa.
Koirien hiivaoireilu, haimatulehdukset tai suolistosairaudet ovat lisääntyneet. Tai sitten eivät. Asioista puhutaan enemmän ja ne ovat otsikoissa useammin kuin ennen.
Tappavatko vinttikoirat pikkukoiria? Oikea vastaus on, että vähemmän kuin muut koirat ja meillä on russeli laittanut greyhoundin pidemmäksi ajaksi sairaslomalle.
Kun koira aiheuttaa perheessä allergiaa ja astmaa, niin ollaan vakavien asioiden parissa. Joskus koirasta joudutaan luopumaan, mutta ihan ensimmäiseksi koiraa ei päästetä makuuhuoneeseen.
Tämä tajunnanvirta lähti kumpuamaan useammasta lähteestä. Kaikesta tarjolla olevasta tiedosta, netistä ja mainoksista. Eri koulukuntien välisistä eroista, kasvattajien tarpeesta tai tarpeettomuudesta. Syistä miksi ihminen hankkii koiran tai itseasiassa jättää hankkimatta. Kokonaisuutena siitä miksi koirasta ja sen omistamisesta on tullut hankalaa, raskasta ja paikoin jopa pelottavaa.
Koirat ovat sairaita ja kaikilla on vähintään allergia. Tai ainakin haimatulehdus. Jos koiransa päästää vapaaksi, niin se joko karkaa, jää auton alle tai isompi koira puree sitä. Tai kaikkea yhdessä. Näinhän ei ole, vaan kyse on netin/naaman aiheuttaneesta vääristyneestä mielikuvasta. Näin käy, koska keskustelut keskittyvät vain ongemien tai ikävien asioiden ympärille.
Kaffepaussi jaaritellaan aiheesta mitä iso lauma vaatii. Ei käsitellä mitään mullistavaa, vaan ainoastaan perusasioita – kuten että ihmisen täytyy olla vähintään hieman hullu ja nuorten naisten kannattaa hankki monta koiraa vasta sen jälkeen kun mies on saatu kierrokseen ja maailma kierretty. Anteeksi sukupuolineutraalisuuden unohtaminen, mutta konteksti kertonee, että kumppanin kohdalla sukupuolisidonnainen sana on vain puhekielinen
Koirien aggressio puhuttaa aina. Useimmiten syy on selvä, sillä pienikin koira voi saada pahaa jälkeä aikaiseksi eli voidaan sanoa, että jopa koiraihmiset pelkäävät puremista. Alitajuntaisesti ainakin, jos ei muuten. Suurin ongelma aggressioissa on kuitenkin sosiaalisen elämän ongelmat. Ei voida käydä koirapuistoissa tai muuten ulkoiluttaa vapaana muiden kanssa, tai remmissä ohittaminen on mahdotonta. Oma ongemansa ovat
Jalostus on taas aiheuttanut näemmä kiehahduksia. Oman rotuni, lapinkoiran, kasvattajat närkästyivät, kun koirien kanssa harrastavat ovat sitä mieltä, että lapinkoirilla alkaa olla liian paljon turkkia, ja se haittaa koiran olemista kesä-aikaan. Eikä koiran turkkiin missään nimessä saisi koskea millään leikkaavalla välineellä. Rotua tässä pitäisi kuulemma vaihtaa, kun ei ole valmis hoitamaan turkkia.
Ihmiset hoitavat koiriaan halunsa mukaan, ja osa näyttää jopa pyrkivän rikkomaan koiransa. Muuten ei voi ymmärtää kiihkeää halua tehdä asioita luulon kautta.
Tästä oli riskinä tulla nyt K-18-teksti, koska tämän selittäminen turhauttaa. Ja vituttaa. (<- Se K-18) Ensinnäkin, jos koirat moikkaavat, haluan olla itse tietoinen siitä, ja haluan olla perillä tilanteen kulusta. Tässä suhteessa inhoan yllätyksiä. Meille luvattomat leikit ovat tottelevaisuutta ajatellen huono juttu, enkä erityisemmin pidä hihnojen selvittelystäkään. Hihnat myös vaikuttavat liian usein negatiivisesti koirien käytökseen
Postasin edellisen vuorokauden puolella omaan facebookiini pienen avautumisen aiheesta koirankakka. Koiraihmisenä ottaa päähän, koirattomia varmaan tuplasti. Joten nyt aateekoohetkellä siirrän postauksen sujuvasti myös tänne, hiukkasen editoituna toki. Olkaa hyvä – ja muistakaa jakonappula. Olimme ihanaisella lähiökävelyllä koiran ja mukulan kanssa. Muksulla ensimmäistä kertaa päällä meille uusi välikausihaalari. Kevyemmässä varustuksessa on tietysti ihana juosta – ja
Onko mitään eroa tiedolla, luulolla ja soveltamisella vai onko kyse vain näkemyksistä ja mielipiteistä? Tietysti niillä on eroja ja ylpeily sillä, ettei ole tietoa, vaan luulee, ei ole koiramaailmassakaan pyrkimisen arvoinen tavoite. Ainakaan sillä ei kannata ylpeillä. Kaffepaussi on myös saastutettu muutamalla sekunnilla pentusaastetta.
Jotkut harrastavat koiria eli keräävät niitä. Toiset harrastavat koiralla, oli se sitten vinttien puuhastelua, agilityä tai vaikka metsästystä. Toiset ruokkivat koiria ja joku muu harrastaa koirien ruokintaa keräten erilaisia vaihtoehtoja ja vaihtaen ruokintaa osumien mukaan. Osa taasen harrastaa koirien hoivaamista ja hoitoa. Jokaisella on oikeus harrastuksiinsa, eikä se muille kuulu niin kauan kun harrastus itsessään
Ei ole tyhmiä kysymyksiä – varmaan kaikille tuttua huttua. No, kyllä niitäkin on. Mutta silti, on parempi kysyä kuin katua. Neuvoja voi tulla laidasta laitaan, mutta vastuu on lukijalla. Ihan itse saat päättää, kannattaako hypätä kaivoon, jos joku niin neuvoo tekemään ja sanoo sen olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Koiraharrastuksessa on yksi kautta-aikainen ongelma. Mistä löytää tekijöitä ja miten estää aktiivien väsyminen ja kyllästyminen. Jos teet, niin turhan monet kokevat lisäksi oikeudekseen puukottaa tekemisestä. Onko syitä sepissä, sysissä vai onko tämäkin yhteiskunnan vika? Lisäksi esitellään meidän Wilma Da Russelin nykytila.
Luennoilla suurin osa on naisia. Miehiä ei näy koiraharrastuksissa eikä koulutuksissa. Ehkä se johtuu siitä, että miehet eivät lue manuaaleja - eivät koiristakaan.
Paussi on pakko laittaa tälle kertaa lainausmerkkeihin, koska join eräällä tavalla viilentävää kahvijuomaa – voiko Guinnessia kutsua sellaiseksi? Aiheena, taas kerran vain pintaa höyläten, on koiran muuttaminen uuteen kotiin, kun yhteiselo ei toimikaan. Pidän edelleen parempana vaihtoehtona muuttaa koira kuin arkistoida se sen loppuiäksi. Kun itse ei voi tarjota koiralle toimivinta perhettä, niin on yksiselitteisen
Tulipa otsikoitua tämä teksti aika raflaavasti. Mutta toisaalta, ehkä tässä tekstissä on vähän saarnaamisen meininkiä. Joku voi heti otsikon perusteella lähteä väittelemään siitä, onko niitä oikeuksia vaiko eikö – mutta ihan niin kuin ihmis- tai lapsenoikeudet, koiran oikeudet ovat melko perusasioita. Ja silti ainakin sivusta katsoen tuntuu aina välillä siltä, että ihan tavalliset koiranomistajat eivät muista
Kaffepaussin aikana murehditaan päällisin puolin aihetta “kyllä kasvattaja tietää” ja “kasvattajan neuvoja on toteltava”. Kysymys on vaikea ja siihen tullaan takuuvarmasti palaamaan tarkemmin rajatuilla aiheilla. Omistajille kysymys on hyvinkin oleellinen, sillä ongelmatapauksissa voi saada hyvinkin erilaisia neuvoja moneltakin eri suunnalta; mitä uskoa, mitä ei. Kasvattaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kasvattaja olisi kattava tietolähde koiranpidon jokaisella