Luokan nimen mukaan löydät sekalaista juttua, jotka kaikki liittyvät tavalla tai toisella koiraan, mutta eivät suoraan sovi muihin pääluokkiin. Yllätyksiä ja pengottavaa siis.

Harrastaa koiransa kanssa tai ”vain” ruokkii sitä, niin perusta täytyy saada kuntoon. Vasta sitten säädöt niin koiran rasituksen tai ruokinnan vajausten kanssa hyödyttää.
Pakkassäät ovat saapuneet myös eteläiseen Suomeen – ja se vaikuttaa monien koirien arkiseen ulkoiluun. Jotta ulkoilu olisi kaikille kivaa, on hyvä muistaa pari pikku juttua. Ei tageja
Koirien aggressio puhuttaa aina. Useimmiten syy on selvä, sillä pienikin koira voi saada pahaa jälkeä aikaiseksi eli voidaan sanoa, että jopa koiraihmiset pelkäävät puremista. Alitajuntaisesti ainakin, jos ei muuten. Suurin ongelma aggressioissa on kuitenkin sosiaalisen elämän ongelmat. Ei voida käydä koirapuistoissa tai muuten ulkoiluttaa vapaana muiden kanssa, tai remmissä ohittaminen on mahdotonta. Oma ongemansa ovat
Koirat ovat ihania siksi, että ne yleensä toimii juuri niin loogisesti, kuin me ihmiset olemme ne opettaneet. Käytännössä tarkoitan sitä, että jos koira tekee jotain, mistä et pidä, olet tahtomattasi rohkaissut sitä siihen. Ja toisaalta se tuntuu aina tietävän, milloin ajattelet antavasi sille ruokaa tai lähteväsi ulos sen kanssa. Koirat eivät lue ajatuksia, ne lukevat
Yksi yleisimmistä periaatteellisista kiistoista sen lisäksi, että syökö susi hirven vatsalaukun ja onko naudanmaha erinomaista ruokaa koirilla, on että onko koira lihansyöjä vai sekasyöjä. Kaikkiaan kyse on enemmänkin teoreettisesta luokittelusta kuin aidosta ravitsemuksellisesta kiistasta. Pelkän eläinperäisen ruuan antaminen on kuitenkin hyvin harvinaista ja suurin osa laittaa koiran kippoon muutakin kuin lihaa, elimiä ja luita. Raakaruokinnassa
Katiskan podcasteissä on tällä kertaa esittely koiran klippaamisesta. Kyse ei siis ole opetusvideosta, vaan ihan puhdas alle kolmen minuutin mainos ideasta hukata rekun turkki kesäksi. Tagit: klippaus, turkki
Tagattu: ,
Vintti-ihmiset uskovat vakaasti, että koiria ei voi kouluttaa, koska ne menettävät kykynsä omatoimisuuteen. Ratajuoksussa tuo tarkoittaa ajamattomuutta; kouluttaminen tappaa ajovietin. Aivan puuta heinää. Ja mihin ihmeeseen vinttikoira tarvitsee omatoimisuutta – löytääkseen kotiin kuten Lassie vai avatkaseen sämpyläpaketin kuten itävaltalainen versio Rexistä? Olen törmännyt vastaavaan väitteeseen paimenpuolella. En tosin Suomessa, koska en tunne suomalaisia aidosti työkseen
Huippu-urheilijan tekee kaksi asiaa. Ensinnäkin hänen täytyy treenata riittävästi ja oikein (sanan laajassa merkityksessä; ravinto, huolto, työ jne…). Toiseksi hänen täytyy olla geneettisesti lahjakas. Fakta, joka on tiedetty jo pitkään. Genetiikka määrää suorituskyvyn ylärajan, eikä sitä kyetä ylittämään ilman laittomia hokkupokkus-temppuja. Siksi toisista tulee maailmanmestareita, toiset eivät pärjää edes koulujenvälisissä. Geneettiset erot, ja jopa eräällä
Tagattu: , ,
  © Pertti Jarla Tagit: jalostus
Tagattu:
Greyhound, tai englanninvinttikoira, on maailman nopein pystylähtijä ja nisäkkäiden kakkonen gepardin jälkeen. Kennelmaailmassa koirat on jaettu tyypeittäin, ainakin periaatteessa, ja Kennelliitossa kaikki vinttikoirarodut kuuluvat samaan ryhmään. Ainakin periaatteessa. Greyhoundeista on kahta eri jalostussuuntaa, jotka lähtivät omille teilleen noin 1900-luvun alussa. Alkuperäinen greyhound jatkoi maailmanvalloitustaan ottamalla repertuaariinsa 1920-luvun lopulla syntyneen uuden keksinnön: ovaaliradalla juostavan kilpailun keinovieheen
Tagattu:
Kuonokoppa on mielenkiintoinen vekotin. Osa pitää kuonokopan käyttöä suurimpana syntinä mitä maailma päällään kantaa. Greyhoundeilla sitä kuitenkin pidetään pääsääntöisesti normaaliin ulkoilupukeutumiseen kuuluvana varusteena siinä kuin kaulapantaa, talutinta ja kävelyttäjän kenkiä. Kuonokoppa on greyhoundin tärkein kilpailuväline. Lisäksi se on halvin mahdollinen vakuutus kotioloissa. Kuonokopan käyttö ei häiritse tai rajoita koiraa. Greyhound oppii välittömästi olemaan se päässä,
Ratalinjainen greyhound on äärimmäinen koira. Triviaali data kertoo kuinka ihmeellisestä eläimestä on kyse.
Laukka on greyhoundin tyypillisin askellus, ja ainoa, jota se käyttää kilpailuissa. Siksi jokaisen greyhound-treenarin on ymmärrettävä laukan rakenne.
Greyhound ei kuulu niihin pahimpiin tappelijoihin kotioloissa, mutta vahinkoja sattuu. Pienet kähinät kuuluvat kaikkien rotujen puuhasteluun. Siinä selvitellään laumasuhteita, poltellaan päreitä tai ollaan muuten vaan ollakseen. Varsinainen tappeleminen on ilman huumorinhäivää tapahtuvaa yhteenottoa. Riippuen koirien luonteista, niin siinä saattaa olla enemmän ääntä kuin toimintaa, vaikka koko kalusto onkin näkyvissä. Toisissa tapauksissa kaverista yritetään ottaa henki
Tagattu: ,

eh...