Voltarenia ja vastaavia kipulääkegeelejä varoitellaan olevan koirille vaarallisen myrkyn. Eivät ne ole, eivät sen enempää kuin muutkaan tulehduskipulääkkeet.
Koirien reseptilääkeitä ei saa omatoimimyydä. Niitä ei saa myöskään tuoda rajan yli kuin kuukauden annoksen ja koiran on oltava mukana.
Tagattu:
Koiran kipu on asia, jonka kanssa omistajien on oltava erityisen huolellisia. Kaikki eläimet pyrkivät peittämään kipua, jolloin sen arviointi on paikoin vaikeaa. Eläimillä on myös ilmeisesti ihmistä korkeampi kyky sietää kipua, kunhan kipu ei liity luuloihin välittömästä kuolemasta kuten kynsien leikkuun yhteydessä. Sen sijaan vaikkapa reisiluun murtumaa piilotetaan ulkoisilta kivun merkeiltä tehokkaasta, varsinkin jos mukana
Koira syö ruohoa tai nuoleskelee mattoa. Kotidiagnoosi on valmis: sitä närästää. Jos moinen lisääntyy ja siihen kytkeytyy myös ns. tyhjän vatsan oksentelu ja suolisto-oireilua – yleensä löysyyttä tai ripulointia – niin eläinlääkäri varmistaa omistajan oman diagnoosin. Kyllä, sitä närästää. Osalle koirista määrätään melkoinen lääkearsenaali, osalta muutetaan ruokintaa ja aloitetaan närästyslääkitys, yleensä ihmisten käsikauppatuotteilla, Rennietä, Losecia
Koiran kipua on aina lääkittävä. Tai melkein aina, joskus lievä kipu muistuttaa koiraa ottamaan vähän rauhallisemmin.
Parafiiniöljyä käytetään koiran ummetuksen hoitoon.
Ivermektiini lienee maailmalla eräs yleisimmistä koirien ulkoloishäätöihin käytetyistä lääkkeistä, varsinkin kapia vastaan. Sitä käytetään Pohjoismaiden ulkopuolella kohtuullisesti myös sisäloishäätöihin, vaikkakin siihen se ei ole riittävän tehokas. Ivermektiinillä on kuitenkin yksi haittapuoli. Se saattaa tappaa koiran. Tagit: sisäloiset, ulkoloiset
Johanna Antilan lisensiaattityötä vuodelta 2009 siteerataan kohtuullisen usein määrättyjen geenivirheiden, kuten MDR1 kohdalla. Eikä syyttä, sillä vastaavia (varsinkaan Suomeksi) ei montaa ole tarjolla. Joten helpotetaan Googlen indeksointia ja tietoa etsivien elämää, ja linkitetään Katiskaankin. [pdf-ppt-viewer href=”https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14240/Lisensiaatin%20tutkielma_Antila.pdf?sequence=1] Ja suora linkki: Johanna Antila, lisensiaatin tutkielma 2009: KOIRIEN FARMAKOGENEETTISTEN EROJEN KLIININEN MERKITYS Ei tageja
photo credit: djfrantic Rokotusten tarpeellisuudesta käydään jatkuvaa keskustelua. Sen äänensävyt ja kiihko eivät seuraa, paradoksaalista kyllä, tautitilannetta, vaan muita terveyskysymyksiä. Vaikka pentuja sairastuu ja kuolee jatkuvasti parvoon ja penikkatautiin, niin rokotuskriittisiä ei huolestuta sairaudet. Niin kauan kun oma koira ei ole sairas, niin ei tunneta eikä tunnusteta sellaisia sanoja kuten laumaimmuniteetti. Vuosian 1972 – 1974

eh...