Koiran punkkihäätöjen haitat

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:17.4.2019
  • Artikkelin kategoria:Koira

Koirien ulkolois- ja punkkilääkkeisssä on haittavaikutuksia. Kaikilla lääkkeillä on haittavaikutuksensa. Asia, joka joko unohdetaan täysin tai sitä liioitellaan rajusti, jos oma lääkevastainen agenda sitä edellyttää. Haittoja on kuitenkin aina punnittava hyötyjä vastaan.

Jos muutama koira saa oireita penikkatautirokotteesta, niin sekin on parempi kuin että neljäsosa koirista kuolee penikkatautiin. Antibiootti saattaa sotkea vatsan, mutta se on pieni haitta kuolion ja kuoleman rinnalla. Sama pätee myös koirien ulkolois- ja punkkilääkkeisiin. Borrelioosia on enemmän ilman punkkihäätöjä kuin kuin mitä punkkihäädöistä on merkityksellisiä haittoja.

Välillä kuulee sanottavan, että eläinlääkärit, lääketeollisuus ja viranomaiset salailevat haittavaikutuksia. Väite ei ole pelkästään omituinen, vaan se on myös täysin väärä.

Haitat löytyvät tuoteselosteista ja Fimea seuraa haittailmoituksia koko ajan, ja jos tilanne näyttää huolestuttavalta, niin myynti kielletään.

Pelottelua haittavaikutusten suhteen harrastavat sellaiset henkilöt, joita minä kutsun anti-medikaaleiksi[ref]Medikaali tarkoittaa aidosti lääketieteellistä kelpoisuustodistusta; termiä käytetään paljon lentupakirjojen yhteydessä. Varastin termin, koska minusta lääketiedevastaiset eivät saisi minkäänlaista kelpoisuustodistusta auttavaa heikomman yleissivistykseen kuuluvan lääketieteen ymmärryksen puutteen takia[/ref]. He ovat ihmisiä, joille mikä tahansa kemikaaliksi luultu on paha ja mikä tahansa luonnolliseksi kutsuttu on äärimmäisen hyvä. Muinaisina aikoina he olivat niitä, jotka vastustivat viimeiseen asti tulta, lukutaitoa ja junia.

Haittoja ei lakaista maton alle vain siksi, että niistä ei tehdä elämää suurempia klikkihuorausotsikoita. Eläinlääkärit jättävät koko ajan rokottamatta koiria, joilla on jokin terveydellinen syy, joka estää rokottamisen.

Aivan samalla tavalla punkkihäätöjen käyttöä arvioidaan koiran perusteella, mutta ei jotain vaihtoehtoa hylätä vain siksi, että sille löytyy laskennallinen riski. Riskin on pakko realisoitua juuri sille koiralle.

Ymmärrän toki, että asia ei lohduta juuri sen oireita saaneen koiran omistajaa. Mutta omassa hädässäkin on syytä pitää jalat maassa, ainakin yhden nukutun yön jälkeen.

Mitkä olisivat olleet vaihtoehdot? Olla käyttämättä mitään häätöä, jattää koira rokottamatta tai olla hoitamatta kipua? Koiria sairastuu joka päivä epilepsiaan, syöpään tai saa hiivatulehduksen, eikä sillekään voida mitään. Paskaa tuuria ja shit happends ilman, että kenessäkään tai missään on vikaa tai syyllisyyttä.

Mitä jos koiralle ei anneta punkkihäätöä – sillekin on riskinsä:

  • kiusa
  • patti/ihotulehdus puremapaikkalla
  • ihotulehdus punkin sisäänjääneestä päästä
  • borrelioosi (kuume, jalasta toiseen siirtyvä ontuma, imusolmukkeiden turpoaminen, syömättömyys, nivelten turpoaminen, munuaissairaus)
  • anaplasmoosi (kuume, apaattisuus, heikkous, syömättömyys, liikkumishaluttomuus, jäykkyys, ontuminen, imusolmukkeiden turpoaminen ja verihiutalekato)
  • puutiaisaivokuume (TBE) omistajalle

Kyse on valinnoista ja riskien arvioinneista, mutta sovitaanko samantien, ettei väitetä häätämättömyyttä riskittömäksi vaihtoehdoksi.

Punkkivälitteiset sairaudet

Kun pohtii häätääkö vai ei, niin ensimmäiseksi mietitään onko edes tarvetta häätää. Meillä Vihdin perukoilla ei ole ollut mitään aitoa tarvetta häätää punkkeja.

Tilanne saattaa muuttua nopeastikin, koska metsätöiden (muutkin avohakkaavat kuin vain valtio) takia peuralaumat ovat siirtyneet kapealle metsävyöhykkeelle aivan tonttirajan tuntumaan – ennen ne olivat suuremmalle alueelle levittäytyneinä. Paikallinen ilvesten käytännössä sukupuuttoon metsästäminen ei ainakaan paranna tilannetta.

Meille saattaa siis tulla eteen tilanne, jossa kesäinen punkkitartuntojen määrä nousee oman sietokyvyn yläpuolelle.

Saaristoalueilla, varsinkin Saaristomeren puolella, punkkeja on niin paljon, että ihan ilman sairastumisriskiäkin punkkihäätö on perusteltua.

Kyse on siis koko ajan siitä, että tarvitaanko häätöä vai ei, eli laajemmassa mittakaavassa aivan perusasiasta: lääkkeitä käytetään tarpeeseen, ei huvikseen.

Borrelioosi

Keskimäärin noin 30 % punkeista kantaa borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferi bakteeria. Vaikka borrelioosista puhutaankin paljon, niin se on silti kohtuullisen harvinainen, mutta niin punkkien ”saastumisen” kuin sairastumisriskinkin suhteen alueelliset erot ovat erittäin suuret.

Duodecimin Terveyskirjasto sanoo artikkelissaan vuodelta 2015 borreliaa kantavien punkkien keskiarvoksi 10 – 20 prosenttia ja alueelliseksi vaihteluksi 0 .. 50 %. Esiintymismäärästä huolimatta (tai osaksi sen takia) borrelioosi tarttuu niin koiraan kuin ihmiseenkin perin heikosti.

Ihmisillä tavataan Suomessa noin 6000 tartuntaa vuosittain, mutta koirien tartuntamääristä ei ole tietoa. Se lienee kuitenkin ihmistä harvinaisempi. Koirilla muuten ihoon tuleva punainen rengas ei kerro mitään borrelioosista, vaan on vain ihoreaktio.

Aika, jonka punkin täytyy olla kiinnittyneenä ennen kuin tartunta tapahtuu, vaihtelee hieman lähteittäin. Yleinen konsensus kuitenkin on 50 tunnin paikkeilla. Punkin täytyy imeä verta isännästään noin kaksi vuorokautta, jotta borrelioositartunta olisi mahdollinen.

Joten kun osa jättää ottamatta punkkihäädön siksi, että se tappaa punkin, ei karkoita, niin valinta ei välttämättä ole perusteltu.

Anaplasmoosi

Anaplasma on paljon vähemmän koiramaailmassa puhuttu sairaus, vaikka sitä taitaa olla borrelioosia enemmän – tosin, sitä on myös tutkittu vähemmän. Anaplasmoosin tarttuu punkin syljessä olevasta naplasma phagocytophilum -bakteerista, joka muuttaa asumaan valkosoluihin, yleensä neurofiileihin. Tämän seurauksena vastustuskyky heikkenee.

Yhdessä tutkimuksessa 340 tutkitusta koirasta 5,5 prosentilla oli vasta-aineita ja kun keskityttiin Ahvenanmaalle, niin liki puolella oli tartunta. Naudoilla sairaus on aiemmin tunnettu nimellä laidunkuume.

Oireet ovat borrelioosin tapaan melkoisen laajat ja diagnoosi saattaakin siksi mennä pieleen: yli puolella on lihas- ja luustoperäistä kipuilua, anemiaa, vatsa-aristusta, oksentelua, ripulointia, niveltulehduksia… Kaiken hauskan lisäksi anaplasmoosi voi esiintyä yhdessä borrelioosin kanssa. Hyvät uutiset ovat, että se vastaa hyvin antibiootteihin.

Anaplasmoosikaan ei kuitenkaan tartu helposti, eikä suurin osa saa koskaan oireita, vaikka saisikin tartunnan. Hiirikokeiden perusteella punkin täytyy olla kiinnittyneenä 24 – 48 tuntia, jotta saisi tartunnan. Mutta pidetään myös mahdollisena, että jos bakteeri on tartuntakykyisessä vaiheessa, niin tartunta voisi tapahtua nopeamminkin. Oireet tulevat viikon tai kahden kuluttua – jos yleenä tulee, koska oireettomia tartuntoja on paljon.

Lääkkeiden haitat

Lääkkeiden haitat vaihtelevat hieman vaikuttavasta aineesta riippuen, mutta käytännössä aina puhutaan harvinaisista iho-oireista annospaikalla ja paljon harvinaisempina huonovointisuutta tai neurologisia oireita. Ennen kuin järkyttyy noista, niin kannattaa muistaa yksi asia: nuo ovat yleisiä haittavaikutuksia aivan kaikilla lääkkeillä.

Plus että ne ovat harvinaisia.

Facebook aiheuttaa harhaa, määrän takia. Kun vaikka Katiskassa joku kysyy punkkilääkkeistä, niin aktiivisimmin vastaa noin puolen tusinaa omistajaa, joille on tullut jostain määrätystä tuotteesta sivuoireita. Sen jälkeen paikalle tulee pari., jotka kertovat hyvinkin kovaäänisesti kuulemistaan kuolemista, joista jokainen on selitettävissä aivan muilla syillä – kannattaa muistaa, että niissä levitetään kuulopuheita ja juoruja. Nämä ovat ne jotka muistetaan.

Kukaan ei muista niitä paria sataa, jotka kertovat hyviä kokemuksia. Tai niitä tuhansia, jotka eivät osallistu koko keskusteluun, koska heillä ei ole mitään ihmeellistä sanottavaa.

Ryhmissä näkyvät suurella enemmistöllä ne harvat, joilla on ongelmia, tai joita asia erityisesti koskee. Tämä aiheuttaa vääristymistä suosionm suhteen. Raakaruokinta on hyvä esimerkki, vaikka toimiva tapa ruokkia onkin. Katiskassa raakaruokinta on ylikorostuneessa asemassa, koska se kiinnostaa aktiivikirjoittajia. Silti yli 20 tuhannesta jäsenestä ehdottoman suuri enemmistö ruokkii koiriaan kuivamuonilla.

Kuinka monta kertaa olette törmänneet lääkkettömyyksien kannattajaan, joka tulee kertomaan yrttituotteiden haitoista, kuten iho-oireista, karvanlähdöstä tai huonovointisuudesta? Niitä nimittäin on. Sama asia haavojen hoidossa. Pihkasalvaa ja milloin mitäkin kehutaan, jopa kritiikittömästi, mutta ei niiden kohdalla koskaan esiin nouse hidastuneet paranemiset ja pahentuneet anerobisten bakteerien aiheuttamat tulehdukset.

Punkkihäätöjen suhteen kannattaa olla hereillä, mutta väitteet

  • ne ovat hirvittäviä myrkkyjä, koska ei ole ihmisillä (ei permetriiniäkäänkö?)
  • ne tuhoavat maksan ja munuaisen
  • ne aiheuttavat aivovaurioita
  • ne tuhoavat immuniteetin
  • ne eivät ole luonnollisia

ovat täysin vääriä, valheellisia ja paikkaansapitämättömiä.

Kun haet eläinlääkäriltä punkkihäädön (myös sen reseptivapaan), niin keskustele aiheesta ja peloistasi. Silloin lääkäri voi pohtia häädön hyötyjä ja riskejä suhteessa sinun koiraasi. Kuten että jos kyseessä on perusterve koira saaristoalueella, niin mikään ei estä antamasta häätöä ja jos koira ui paljon, niin pilleri saattaa olla järkevin. Sen sijaan jos sinulla on iho-oireinen epileptikko Itä-Suomesta, niin sille on aivan turha antaa mitään häätöä.

Eläinlääkäri saa muuten lääkkeitä paremman katteen myydessään sinulle punkkipihdit, jolloin ahneuskorttikin pelattiin arvostelijoiden käteen mustaksi pekaksi.

Luonnollisten punkkihäätöjen haitat

Usein väitetään, että luonnollisilla häädöillä ei ole haittoja. Valkosipulilla periaatteessa voi ollakin, mutta käytännössä ei. Kookosöljy saattaa pilata turkin ja aiheuttaa herkille rasvaisuudellaan iho-oireita.

Harvinaisia asioita, mutta koska luonnollisuuden kannattajat eivät ota huomioon lääkkeissä harvinaisuutta, niin ei siitä kuulu piitata tässäkään. Eli luonnolliset aiheuttavat anemiaa, allergiaa ja jopa kuoleman.

Fixodidan kaltaisilla kusetustuotteilla ei ole haittoja. Fixodida on maata purkissa, eikä se sinällään koiraa haittaa. Ei se punkkejaan karkoita. Symppis on teollisuuden täysin synteettinen hajuste ja mauste, jolla on Tukesin todistus siitä, että sen käsittely on turvallista niin tuotannossa kuin käytössäkin. Mutta ei se punkkeja häädä.

Luonnollisten punkkihäätöjen pahin sivuvaikutus on, että ne eivät häädä punkkeja.

Joten jos sinua pelottaa lääkkeiden mahdolliset kutinat ja huonovointisuus, niin kuinka paljon sinua pelottaa borrelioosi ja anaplasmoosi? Koska noita kahta asiaa vertailet, et mitään muuta.

Lääkkeettömässä punkkihäädössä on yksi ja vain yksi vaihtoehto: kampa, hyvät silmät ja punkkipihdit. Se siitä.

You are currently viewing Koiran punkkihäätöjen haitat

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen