Koiran eliminaatiodieettiä tai ruokavaliota käytetään kahteen tarkoitukseen:
- ruoka-allergeenin löytämiseen
- sopivan ruokavalion löytämiseen
Ensimmäisessä yritetään löytää se ruuan osa, joka aiheuttaa ongelmia ja sitä sitten kutsutaan allergeeniksi, joka aiheuttaa ruoka-aineallergian. Joskus veikkaus osuu oikeaan, mutta useimmiten ei.
Yleensä kulku on, että kokeillaan määrättyä kuivamuonaa, ja kun se ei sovi, niin sitten valitaan oman halun mukaan valmistusaineista se, jota halutaan kutsia allergeeniksi. Aidosti kyse on vain siitä, että juuri se kuivamuona tai kuivamuonat eivät vain sovi syystä tai toisesta koiralle. Hyvä ja tärkeä asia selvittää, mutta ei sillä mitään tekemistä allergian kanssa ole.
Toinen tapa on kokeilla erilaisia lihoja, yksin tai yhdessä muiden ruokien kanssa, ja jos vaikka broilerin poisjättäminen vie ongelmat, niin johtopäätöksen mukaan koira on silloin kanalle allerginen. Voi olla, voi olla olematta. Nimittäin broileri tai kana on vain eläinlajin nimi, eikä kerro mitään itse ruuasta. Meillä on kaksi broilerin jauhelihaa, jossa toisessa on 10 prosenttia rasvaa ja toisessa on 20 prosenttia rasvaa. Siitä seuraa kaksi asiaa.
- Ensimmäisessä on enemmän lihaa, joka on sinällään hyvä asia. Mutta jos ongelmat johtuvatkin rasvan vähyydestä, niin 10 prosentin rasvalla oleva liha ei korjaa mitään ja koska oireet eivät poistu, niin vajaaravitsemusta kutsutaan allergiaksi.
- Toisessa on enemmän nahkaa ja muuta huonolaatuista sekä sulamatonta osaa, kuten rustoja. Osalle se saattaa olla hyvä asia, koska se eräällä tavalla lisää kuidun määrää suolistossa, ja useimmille se on merkityksetöntä. Mutta jos koiran ongelmat johtuvatkin suolistobakteeripuolelta, niin sopimattoman kanapohjaisen kuivamuonan vaihtaminen huonolaatuiseen broilerin jauhelihaan ei aidosti muuta mitään, jolloin oireet jatkuvat ja koira on suolistosta johtuvan ongelman takia diagnosoitu allergikoksi. Sama pätee rasvan määrään itseensä – jos koiralla on ongelmia rasvan käsittelyssä, joka on ruuansulatusongelma, ei allergia, niin 20 % rasvalla olevan kuivamuonan vaihtaminen 20 % rasvalla olevaan jauhelihaan, ei muuta mitään.
Yleinen periaate on antaa yhtä proteiinien lähdettä ja yhtä hiilihydraattien lähdettä ja kokeilla mitä tapahtuu. Tämä on Yhdusvalloista kopioitu tapa ja siinä on kaksi ongelmaa. Ensimmäinen on tietysti se, että moinen ajattelutapa perustuu kuivamuonien käyttöön ja niissä sen toteuttaminen on mahdotonta.
- ensin kokeillaan kanariisiä (ja toivotaan, että ruuassa ei todellakaan ole muita proteiinien ja hiilihydraattien lähdettä)
- sitten kokeillaan kanaperunaa
- sitten kokeillaan lammasperunaa
- sitten kokeillaan lammasmaissia
- sitten kokeillaan sellaista, jossa on kanaa, lammasta, riisiä, maissia ja perunaa
- kun koira on terve, niin palataan takaisin ja annetaan ruokaa, joka on aiheuttanut mm. hiivaa
- sitten annetaan taas ruokaa, jolla hiiva oli korjaantunut
Ei tuo ole eliminaatiota, vaan erilaisten kuivamuonien kokeilua. Toki se saadaan toteutettua raakaravinnolla, mutta ei niillä raaka-aineilla ole mitään tekemistä kuivamuonien kanssa. Vai mistä ajateltiin löytää rehulaatuista maissia tai saada elintarviketeollisuuden jätteenä hernepuristetta? Kukaan ei tiedä mitä liha tarkoittaa kuivamuonissa.
Kukaan ei ole koskaan kyennyt selittämään tuon kokeilun aitoa hyötyä, ja mitä saavutetaan noin kuuden viikon välein tehtävällä muutoksella, jonka takia eliminaatioon menee vähintään puoli vuotta ja realistisemmin vuosi. Toki, jos käsissä on aito ruoka-aineallergia, niin se löydetään. Se löydetään myös kahdessa viikossa ihan vaan olematta antamatta allergeenia, joka tarkoittaa, että koiran ruuan kanssa ei leikitä diagnostisista syistä aina 1,5 kuukautta per ruoka-aine – vaan etsitään sopiva ruoka ja jäädään siihen.
Toinen ongelma on enemmän ymmärrykseen tai sen puutteeseen liittyvä, kun puhutaan mitä tarkoittaa ruoka-aine ja mitä tarkoittaa ravintoaine. Jenkkiläisen tavan mukaan lihaa kutsutaan proteiiniksi ja mitä tahansa kasvispuolta hiilihydraatiksi. Tuo on täysin väärin.
Ensinnäkin siinä ohitetaan ravintoaineissa kokonaan rasva. Mutta siinä ohitetaan ylipäätään ruokien ravintosisältö. Hevosen lihassa on kohtuullisen paljon hiilihydraattia, joka saattaa aiheuttaa ongelmia. Koko ajan on muistettava, että solujen energiavarannot lihassakin ovat glukoosia tai sen sulamatonta varastomuotoa glykogeenia. Pellavansiemenrouhetta kutsutaan hiilihydraatiksi, mutta siinä on vain alle 3 % sulavaa hiilihydraattia ja sulamatonta kuitua yli 20 %. Sen sijaan siinä on proteiinia noin 20 % ja rasvaa lähes 50 prosenttia. Itseasiassa se on enemmän proteiini kuin lihat konsanaan. Kuivatussa riisissä on toki noin 80 % hiilihydraattia, mutta siinä on 8 prosentin luokkaa proteiineja. Siitä seuraa, että kun ruokaan lisätään hiilihydraattina riisiä, joka aiheuttaa ongelmia, niin allergeeniksi nimetään hiilihydraatti.
Ja taas – miksi nähdä tuo vaiva? Kuivamuonissa se ei auta ja raakaruokinnassa ei tarvita. Ja miten erotetaan allergeeni muista ongelmista? Nämä kaikki ovat aiheuttaneet sen, että koirilla on allergioita enemmän kuin millään muilla elävillä yhteensä ja kliinikot nyökkäilevät tietävästi. Samaan aikaan tiedejulkaisujen tapauskertomukset käyttävät toinen toisiaan ristiin löhdeviitteinä sille, että ruoka-aineallergiat ovat totisinta totta. Sama meemiongelma näkyy muuten laajemmin esimerkiksi rusinoissa tai ns. kiinankanassa. Yksi syy siihen, miksi eläinlääkintä pitäisi ehkä siirtää yliopistosta esimerkiksi ammattikorkeaan, koska ammattikoulutuksesta aidosti on kyse, ei tieteen tekemisestä.
Mutta jos haluat tutustua tarkemmin, mutta silti pähkinänkuorenomaisesti koiran eliminaation tekemiseen, niin vilkaise verkkoluento Allergisen koiran eliminaatio käytännössä.
