Lukijakyssäri: Pentusuhteita

 

Seitsen viikkoinen urospentumme tapasi tänään ensimmäistä kertaa uudessa
kodissa, eli meillä, asuessaan vieraan koiran. Kyseinen koira
itsekkin, oli viikon vanhempi urospentu. Meidän pentumme oli jo valmiiksi
väsynyt, kun päiväunet olivat jääneet tänään vähän lyhyeksi.
Aluksi haistelivat pihalla toisiian ihmetellen, mutta pian pentumme näytti
jo väsymyksen merkkejä, eikä olisi jaksanut ylitunkeilevaa vierasta
pentua. Tämän hän näytti ensin haukkumalla, sitten rähisemällä, lopuksi jo
nosteli kulmiaan ja murisi vahvasti toiselle pennulle.

Erotimme tässä vaiheessa pennut hetkeksi että rauhoittuisivat. Toisen
jätimme siis leikkikehään ja toinen tuli pihanpuolelle.

Hetken päästä otimme molemmat pihalle, ja vasta jonkun ajan kuluttua
pentumme “sieti” toista hieman paremmin, mutta aikamoista rähinää ja
murinaa piti. Loppujen lopuksi kun pentumme meni tukkipöydän alle
lepäämään, kävi toinen pentu hänen viereensä, niin silloinkin pentumme
nosti kulmiaan ja murisi matalasti toiselle (joka ei poistunut vaan jäi
paikoillensa makaamaan). Kun molemmat makasivat rauhassa kaikki oli OK.

Tämän jälkeen jäi kuitenkin vaivaamaan tämä tilanne. Tiedän että pentumme
oli väsynyt eikä jaksanut toisen intoa, mutta olisiko tässä tilanteessa
mielestäsi voinut tehdä jotain toisin. Mielessä kävi poistaa pentu
tilanteesta sisälle nukkumaan, mutta toisaalta sekin tuntui
ristiriitaiselta, että ensimmäinen vieras kontaksi, josta poistetaan
rähinän jälkeen??

Ja mikä tärkeintä, jättikö tämä tapaus mahdollisesti jotain jälkiä
pentumme sosiaalistumiseen(kirjoitinkohan tuon sanan edes oikein…)

Ensimmäinen ja tärkein asia, jonka kaikkien kannattaa sisäistää, on että vaikka omistajat olisivatkin kavereita, niin koirien ei tarvitse olla. Vaikka puhutaankin pennuista, niin laumasuhteet ovat ja pysyvät. Vaikka koirat aikuisenakin käyttäytyvät enemmänkin kuin sudenpentu, eivät aikuisen suden tapaan, niin käyttäytymisen syyt ovat kuitenkin olemassa. Toki pennut usein leikkivät keskenään, niin aikuisetkin, mutta ei se automaatio ole. Jos toisen sählääminen ottaa pattiin, varsinkin jos on väsynyt (tai perusluonteeltaan rauhallisempia tai totisempi), niin konflikteja tulee.

Tässä tapauksessa sanoisin, että ei komentanut tapaus mitään pieleen tehnyt, päinvastoin. Se osoitti selvästi mitä haluaa. Kyläläinen ei kunnioittanut tuota halua, ja siitä saa hammasta. Jos mukula menee häiritsemään aikuista, joka haluaa olla omissa oloissaan tai ei halua leikkiä, niin sille ärähdetään; opetetaan tapoja. Ainoastaan ihmisillä – nykyään – on tapana, että aikuinen tekee mitä lapsi haluaa, ja koska haluaa.

Minä en koe, että tuo tapaus olisi aiheuttanut kysyjän koiralle mitään ongelmia, sosiaalistumisen (jep, kirjoitit sen oikein ;)) tai muunkaan suhteen. Sanoisin, että 7-viikkoinen on käyttäytynyt harvinaisen kypsästi ja itsetietoisesti.

On kaksi vaihtoehtoa tulevaisuuden suhteen. Joko pennusta kehittyy melkoisen omapäinen ja -tahtoinen tapaus, tai sitten se on hivenen hidas sekä haluton solmimaan tuttavuuksia. Niin tai näin, niin se kertoo vain perusluonteesta ja se otetaan huomioon vieraiden koirien kanssa touhuttaessa. Mutta ei siitä sen suurempaa kysymystä kannata tehdä.

Mitä mieltä olit jutusta?

Klikkaa tähtiä arvostellaksesi

Kiitos!

Harmi, että juttu ei ollut mieleen tai ei auttanut

Jelppaa kehittymisessä