Kissalla on yhdeksän elämää,
mutta koiran on pakko mahduttaa seitsemän vuotta yhteen
  • Tiedustelut
  • Katiska
    • Uutiskirje
    • Sitemap
    • Avainsanat
  • Storen asiakastili
    • Salasana unohtunut?
    • Tietopyyntö (GDPR)

Katiska

  • Puhelinneuvonta
  • Kaupalliset
    • e-kirjat
      • ABC: Koiran raakaruokinta
      • ABC: Pennun ruokinta
      • Raakaruokinnan rautalankamalli
      • Eliminaatio
      • Vitami – vitamiinit ja mineraalit
      • Egira – energiaravintoaineet
      • Myytinmurtajat – uskomuksia koirien ruokinnasta
    • KatiskaPro
      • KatiskaPRO
      • Ravintokouluttaja – ruokinnan suurammattilainen
      • Koirien ravintoneuvoja
    • Tiedot
      • Verkkokoulutus
      • Kouluttajat
  • Valokeilassa
  • FAQ-keskus
    • Infokortit
      • Proteiinit
      • Rasvat
      • Vitamiinit
      • Mineraalit
      • Raaka-aineet
      • Ruokinta
    • Jagsterin teesit
      • Teesi 1: Vain olennainen on olennaista
      • Teesi 2: Liikunta on tärkein lisäravinne
      • Teesi 3: Lue koiraa, älä kalenteria
      • Teesit 4: Selvitä taustat
    • Koiran ruokinta
      • Lihapohjainen ruokinta
        • Raaka-aineet
        • Lisäravinteet
          • – Nivellisät
          • – Öljyt ja rasvat
      • 50/50-ruokinta
      • Kuivamuonat ja täysruuat
      • Syömisestä yleisesti
        • – Elintarviketurvallisuus
    • Tuotearvostelut
      • Nivellisat
      • Öljyt, rasvat ja rasvahapot
      • Vitamiinit ja mineraalit
      • Yleiset lisäravinteet
    • Koiran terveys
      • Koiran allergiat, iho-oireet, hiiva
      • Vatsa & Suolisto
      • Yleistä koiran terveydestä
      • Narttu
    • Elämänvaiheet
      • Kasvava pentu
        • – Pennun ruokinta
        • – Pennun ravitsemus
        • – Pennun kasvu ja kasvuhäiriöt
      • Vanheneva koira
    • Koiran elimistö
      • Sisäelimistö
        • – Suolisto
      • Turkki ja iho
      • Ulkoasu
      • Hampaat
    • Koiran tarvikkeet
      • Lelut
      • Pukeutuminen
      • Talous
    • Katiskan käyttö
      • Sivusto
      • Sisältö
      • Katiska-FAQ
  • Ruokinta
    • Pääluokat
      • Proteiinit/Aminohapot
      • Rasvat/Rasvahapot
      • Hiilihydraatit
      • Vitamiinit
      • Mineraalit
    • Koiran raakaruokinta
      • Raakaruokinta
      • Raaka-aineet
    • Muut ruokintatyylit
      • Yleistä ruokintatavoista
      • Yleistä ruokinnasta
      • Muut ruokintatyylit
      • Kuivamuonat
    • Tuotearvostelut
      • Nivellisat
      • Öljyt, rasvat ja rasvahapot
      • Vitamiinit ja mineraalit
      • Yleiset lisäravinteet
    • Lisäravinteet
    • Erikoiset
      • Pennut
      • Urheilevan ravinto
    • Paino ja syöminen
      • Nirsot
      • Lihavat & Laihat
  • Aiheet
    • Ikäkaudet
      • Pennut
      • Tiineet
      • Vanhukset
    • Sairaudet
      • Allergia, iho-oireet, hiiva
      • Vatsa & Suolisto
    • Terveys
      • Rasitus
      • Itsehoito
      • Lääkkeet
      • Myrkyt
      • Uskomushoidot
      • Yleinen
  • Koiramaista
    • Urheilevat
      • Treenaus
      • Agility
      • Greyhound Racing
      • Maastokilpailut
      • Muut kilpailut
    • Sitä ja tätä
      • Katiskan verkkoluennot
      • Avainsanat
      • Katiskan sanakirja
    • Blogimaiset
      • Kaffepaussin aika
      • Puruvoima
      • Sähköpostiblogi
      • Marikan keittiössä
    • Koirista
      • Anatomiaakin
      • Sekalaista
  • Selkokieli
Haluatko
ilmon
jutuista?
etsi Katiskasta

Usein kysyttyjä

  • Anturan perushuolto

  • Koiran ripuli

  • Sisäloiset

Uusimmat jutut

  • Perjantaitarpeet: Rauta

  • Vertailussa koiran täysravintolihat

  • Perjantaitarpeet: E-vitamiini

Tuotearvosteluja

  • Equibalans ADE-liuos

  • Kalkvita

  • Biotiini Forte (rae)

Katiskan sisältöä

  • Eri sulamisajat ovat murhaa

  • Nirppanokkia ei tueta

  • Suolistobakteerit kuntoon liikunnalla

Jakke Lehtonen
12.7.2011
12.7.2011
Urheilevan ravinto

Kilparuokinnan perusteita

 

Kilparuokinnan perusteita 11

Ihmisillä suositellaan kilpailudieetiksi hiilihydraatteja hieman enemmän kuin proteiineja ja rasvan saantia rajoitetaan voimakkaasti. Ihmisillä tällä saavutetaan nopeampi palautuminen, lihasten kasvu ja säilyvyys sekä painokontrolli. Koira ei ole kuitenkaan ihminen.

Koiralla aineenvaihdunta toimii eri tavalla. Rasva-aineenvaihdunta on tehokkain, sitten tulee valkuaisaineenvaihdunta ja viimeisenä, voitaisiin sanoa jopa lähes tarpeettomana, sokeriaineenvaihdunta. Suurin syy tähän löytyy ruokailutottumuksista, sekä evoluutiosta. Koiraeläimet ovat lihansyöjiä, tilanteesta riippuen käy yhtä hyvin niin tuore kuin raatokin, ja niillä on lihansyöjän lyhyt ruoansulatusjärjestelmä. Suoliston pituus ei yksinkertaisesti riitä kasvispitoisen ravinnon tehokkaaseen hyödyntämiseen, ja sieltä ne hiilihydraatit saadaan. Ja jos jotain ravintoainetta ei saada suolistosta imeytettyä systeemiin, niin sitä hyödyntävää solutasolla toimivaa metaboliakaan ei tarvita.

Koirarotujen ja eri käyttätarkoitusten välillä on suuria eroja. On eri asia suunnitella sohvalla makaavan 30 kiloisen ylläpitoruokintaa, kuin samanpainoisen urheilukoiran. Urheilu- ja harrastekoirien välillä erot voivat olla myös huomattavan suuret: kun greyhoundilla painotetaan proteiiniin, niin rekikoira tarvitsee huomattavasti rasvaa selviytyäkseen suorituksestaan.

Sisällys

  • Proteiinit valokeilassa
  • Rasvaa toimii vähempänäkin
  • Prosentit kohdallaan
  • Kaikki muut
  • Liha vastaan valmis

Proteiinit valokeilassa

Tehokkaan rasvan tuoma energiasisältö ei pitkälle riitä, jos ei ole paikkaa minne sitä varastoida, eli lihassoluja. Ja lihaksisto tehdään proteiinisynteesillä. Ja proteiinisynteesi ei onnistu ilman aminohappoja.

Kun ravinnossa on riittävästi valkuaista, niin elimistöllä on jatkuvasti kierrossa vapaita aminohappoja käytettäväksi lihasten “korjaussarjana” treenin tai kilpailun jälkeisessä katabolisessa tilassa. Sokerista, eli hiilihydraateista, ei ole paljoakaan hyötyä insuliinin nostajana, jos lihassolujen korjaamiseen tarvittavat aminohapot on otettava muualta elimistöstä.

Valkuaisestakin saadaan energiaa, mutta se on energiataloudellisesti tehoton tapa sekä kuluttaa vettä sivutuotteena munuaisten poistaessa tarpeettomat aminot, eli elimistö kuivuu. Laskennallisestikin siitä saadaan vain noin puolet siitä energiamäärästä kuin samasta määrästä rasvaa.

Rasvaa toimii vähempänäkin

Se, että rasvan määrä pidetään proteiineja vähäisempänä, johtuu yhdestä syystä. Rasvassa on enemmän energiaa, kaloreita, kuin valkuaisessa. Jos rasvan määrää nostetaan, niin tämä ylijäämäenergia varastoidaan rasvasoluihin. Vaikka greyhoundilla on luontaisesti vähemmän rasvasoluja elimistössään sekä ylipäätään muita rotuja heikompi kyky rakentaa niitä (se alempi elimistön rasvaprosentti), niin silti sekin pystyy lihoamaan. Vaikka kyseessä ei olekaan samanlainen pullataikinapaisuminen kuin vaikka jollain kultaisella noutajalla, niin jo kilon ylipaino saattaa hidastaa koiraa 20-50 sadasosaa – matkana äkkiä 12 metriä.

Prosentit kohdallaan

Se, kuinka paljon valkuaista ja rasvaa pitäisi olla sprinttityypin kilpakoiran ravinnossa, riippuu auktoriteetista. Mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää, että valkuaista kuivapainosta laskettuna pitäisi olla yli 20 prosentia ja rasvaa alle 20. Kuivamuonissa raja vedetään kuitenkin yleensä 28 % tai yli valkuaista, ja rasvaa alle 18 %, mieluiten 11-15 %. Tuoreruokkijat harvemmin laskevat prosentteja, ja he miettivätkin asiaa yksinkertaisemmin. Annetaan mahdollisimman vähärasvaista lihaa, ja joukkoon lisätään kananmunaa nostamaan valkuaista. Mikäli koira lihoaa, ruuan kokonaismäärää lasketaan, koska ruokaa on ennettu liikaa tai se on ollut liian rasvaista.

Yleisin virheluulo on, että kuivamuonan “vahvuus”, eli sen energiasisältö sekä erittäin epätarkka käsite paremmuus, riippuu valkuaisen määrästä. Toki valkuaisestakin tulee energiaa, mutta treenari on suurissa ongelmissa, mikäli koira käyttää ruuastaan saamaansa valkuaista pääosin energiantuotantoon. Valkuaista ja sen sisältämiä aminohappoja tarvitaan yksinomaan lihaksiston korjaamiseen sekä uusien lihassolujen valmistamiseen. Ihmisurheilijoiden ravinneoppi menee tässäkin pieleen, sillä yhdelläkään ihmisurheilijalla ei ole yhtä suurta osaa ruumiin kokonaispainosta lihasta, eikä muuten koirallakaan. Niitä vapaita aminohappoja rakennustyöhön tarvitaan siis todella runsaasti. Valkuaisen määrä ruuan “hyvyyden” mittarina on tietysti tärkeä, kunhan se on helposti hyödynnettävissä sekä aminohappokoostumukseltaan laajaa, mieluiten eläinperäisestä lähteestä ja punaista lihaa sisältävää – sehän on käytännössä ainoa järkevä kreatiinin lähde. Valkuaisen määrää mitattaessa on lisäksi muistettava, että kynnet, sulat, karvat ja luut sisältävät myös valkuaista, joka lasketaan ruuissa kokonaisvalkuaiseen, mutta se ei ole hyödynnettävissä – se on siis pelkkää “kuollutta” painoa.

Rasvaa taasen ei haluta alas vain siksi, että siitä kertyisi läskiä. Greyhoundin täytyy saada “käyttöenergiansa” rasvasta. Rasvassa on kuitenkin tuplasti energiaa verrattuna valkuaiseen, joten sitä on annettava vähemmän. Lisäksi sen sisältämä energia on nopeammin ja tehokkaammin hyödynnettävissä. Rasva näyttelee erittäin tärkeää roolia elimistössä, ja ilman tarvitsemiaan rasvahappoja koira kuolee. Jo pelkkä puute näkyy oireiluna, esimerkiksi ihossa ja turkissa, nopeastikin sekä suorituskyvn laskuna. Varsinkin ylirasitusoireita sekä hidasta ja puutteellista palautumista on havaittavissa. Rasvan osuuden nostaminen onkin ensimmäinen toimenpide ylirasitusongelmissa.

Kaikki muut

Hiilihydraatit ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta eivät samalla tapaa tai samoissa määrin kuin ihmisillä. Kyseessä on enemmänkin kuidun merkityksestä, olkoonkin ettei hiilihydraattiaineenvaihdunnan merkitystä saa missään nimessä unohtaa.

Vitamiinit, hiven- ja kivennäisaineet sekä muuta ravinteet ovat tärkeitä. Useimpia niistä joudutaankin antamaan lisäravinteina, koska greyhound äärimmäisen suorituksen tekevänä urheilukoirana ei niitä yleensä saa riittävästi ravinnostaan, eikä koskaan valmisruuista.

Liha vastaan valmis

Kysymys on lähinnä ideologiasta ja treenarin omista arvostuksista sekä painotuksista. Kummallakin ruokinnalla on tehty suuria voittajia, ja kummassakin tavassa on puolensa.

On vain pakko kokeilla. Omien kokemusteni mukaan kuivamuonalla olevat kuivuvat herkemmin ja palautuvat hitaammin, joten niiden kohdalla on kiinnitettävä erittäin paljon huomiota elektrolyytteihin. Lisäksi en pidä siitä, etten pysty kontrolloimaan lihan koostumusta sekä että ne sisältävät huomattavan paljon liikaa viljaa eli hiilihydraatteja. Lihaan perustuvassa ruokinnassa oman vaivansa sekä kustannuksensa tuovat mukanaan vitamiini- sekä muut ravinnelisät, joita tarvitaan enemmän.

Eräässä tutkimuksessa greyhoundien suorituskykyä tutkittiin kahdella eri tyyppisellä kuivamuonalla: korkeammalla proteiinilla verrattuna matalampaan, samalla muutettiin hiilikydraattien määrää (Hill et al. 2001). Korkeaproteiinisena annettiin kuivamuonaa, jossa metabolisesta energiasta tuli 37 % valkuaisesta, 33 % rasvasta ja 30 % hiilihydraateista. Keskitason ruokana taasen tarjottiin metabolisesta energiasta 24 % proteiinista, 33 % rasvasta ja 43 hiilihydraateista. Tulosten perusteella greyhoundit juoksivat 500 metrillä 0,18 sekuntia (noin 2,6 m) hitaammin jos ne oli ruokittu korkealla valkuaisella. Tutkimus ei ottanut kantaa siihen, että mikä merkitys oli valkuaisen laadulla kuivamuonissa, mutta vedettiin kylläkin johtopäätös, että valkuaisen nosto lihalla ei ole hyvä idea.

(disclaimer: alkuperäinen artikkeli on kirjoitettu lähes 20 vuotta sitten ja monet painotukset, sekä tieto elimistön toiminnasta, ovat muuttuneet tuona aikana. Käytännössä kyse on juttua vahvemmasta painotuksesta nimenomaan lihan suuntaan, sekä kysymys kokonaisproteiinista ja -rasvasta; aidostihan vinteillä/greyhoundeilla kontra valjakot ei ole suurtakaa eroa ylläpitoruokinnan suhteen)

 

Kilparuokinnan perusteita 12photo credit: marcus_jb1973

Kilparuokinnan perusteita 13
Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä.

Huomaa nämä

  • Valokeilassa
  • Uutiskirje

Urheilevan ravinto: satunnaista

  • Tutkitusti nopeutta ruualla

    Siinä missä muiden rotujen omistajat kaipaavat ruokinnasta suuremman mittakaavan hyötyjä, kuten tuuheampaa turkkia, hyviä lonkkia ja suorempia jalkoja, niin greyhound-treenareilla… →

  • Podcast 123: Koiran lihasjumeille magnesiumia?

    Koiran lihasjumeille ja lihasongelmille suositellaan usein magnesiumia. Se on enintään ensiapua ja melkoisen tehoton, jos varsinaista syytä ei korjata. →

  • Liikkuvan koiran ruokinta

    Liikkuvan ja aktiivisen koiran polttoainetta on ruoka. Ravinto ei saa olla yhtään huonommin hoidettua kuin koiran fysiikka tai lihashuolto. →

  • 2: Lisiä ja käärmeöljyä

    Kaffepaussissa pähkäillään miksi urheileville koirille kannattaa käyttää lisäravinteita, miksi ihmiset kuitenkin haluavat käyttää omituisia superfoodeja ja mainitaan agilityn riskeistä. →

  • Nesteyttäminen

    Nesteyttäminen on eräs vakiokysymyksistä, joita urheilevan koiran kanssa treenaavat säännöllisesti esittävät. On oivallettu, että juominen ja nestetasapaino ovat tärkeitä tekijöitä… →

  • Kilparuokinnan perusteita

    Ihmisillä suositellaan kilpailudieetiksi hiilihydraatteja hieman enemmän kuin proteiineja ja rasvan saantia rajoitetaan voimakkaasti. Ihmisillä tällä saavutetaan nopeampi palautuminen, lihasten kasvu… →

  • Agility ja koiran ruokinta

    Liikkuva ja aktiivinen koira tarvitsee työhön sopivan ruuan. Agilitykoiran ruokkiminen on melkoisen helppoa. →

  • Ruokinnan jälkeinen liikutus

    Väitetään, että ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä. On olemassa vain tyhmiä vastauksia. Tuo on puutaheinää, ja jokainen tietää sen. Tyhmiä… →

  • Ruoki metsästyskoiraa, älä hypeä

    Koira on eränkävijälle aivan yhtä tärkeä työkalu kuin ase. Aika ajoin jopa tärkeämpi, koska ilman hyvää koiraa riistalaukaisua ei tule… →

  • Läskit kisakoirat

    Tämä on aitoa, puhdasta jagstergatea - eli vuoto. Tällä kertaa Nordicin kasvattifoorumin antia. Yksi postaus ketjusta, jossa pohditaan kilpagreyhoundien äkillistä… →

Hae artikkeleista

Lainattua

  • Itsestäänselvyys: Expect respect aina jos osaat. Älä tee kompromisseja tai pyytele anteeksi taitojasi. Jakke Lehtonen

Tilaa tietoa mailiin

Sähköpostiblogi tai ilmot uusista julkaisuista - tai molemmat.
Tilaa

Avainsanat

A-vitamiini antioksidantti B-vitamiinit barf blogi D-vitamiini E-vitamiini energia fysiikka greyhound haima-elin homeopatia hormoni huuhaa infograafi jalostus kaffepaussi kasvu kuitu kurssi käytös lihaksisto luu luulot luusto mainokset maksa-elin marikan keittiössä mineraalit munuaiset-elin nirsous nivelet närästys puruvoima ruokintasuunnitelma s-postiblogi sisäloiset tarve teesit valokeilassa vastustuskyky venla veri video vitamiinit
  • Selkokieli
  • Ehdot ja vastuuvapaus
  • Tietosuojakäytäntö
  • GET SOCIAL

Katiska, linjoilla 24 vuotta
© Jakke Lehtonen ja muut oikeuden omistajat | Kaikki oikeudet pidätetään. All rights reserved

YLÖS