RARF – omat tunnusluvut

  • Artikkelin kirjoittaja:
  • Artikkeli julkaistu:19.2.2011
  • Artikkelin kategoria:Koira

Jostain oudosta syystä minulta kysellään koko ajan miten meillä koirat ruokitaan. Saattaa liittyä jotenkin tapaani arvostella tasapuolisesti kaikkia tyylejä1. Oikeammin kylläkin niiden  katteettomia lupauksia, ylilyöntejä ja luuloja – mutta yhtä kaikki nuo niputetaan aina koko tyylin arvosteluksi.

Se sallittakoon, koska edelleenkin olen sitä mielipuolta, että koira ratkaisee ruokinnan, ei joku kolmantena pyöränä roikkuva mielipide- tai talousvaikuttaja, joka ei taatusti ota vastuuta seuraajiensa koirien hyvinvoinnista.

Olen esitellyt 50/50-ruokintaan perustuvaa omaa ratkaisuamme merkinnässä Voittajia pikaruualla. Koiran ruokinnan ei tarvitse olla aikaa vievää, vaikeaa ja kallista – tai mitään erillistäkään noista kolmesta osatekijästä. Toki moisesta joka- ja arkipäiväisestä puuhasta saa tehtyä vaikeaa, jopa seikkailun, mutta ei siihen mitään pakkoa ole.

Osa on kuitenkin kysynyt, aiheesta ja perustellusti, että miten ruokintamme suhtautuu kahteen muuhun valtatyyliin, kuivamuoniin ja barffiin.

Barffiin en ala edes vertailemaan ennen kuin joku alan ruokkija ilmoittaa perusarvot ruokinnastaan, jonka vahvuus kuulemma on siinä, että tietää mitä ja miten ruokkii. Suurin osa barffaajista ei edes tiedä paljonko heidän suuresti arvostamaansa kalsiumia löytyy broilerinsiivistä ja kanankauloista. Joten verratkoon omaa pikaruokintaamme – RARF:ia, running and raw food – sitten vaikka kuivamuoniin.

Mittasin yhdestä ruokinnasta yhden koiran perusannoksen osat. Taas kerran, tuttuun tapaan, annos katsotaan sopivan 30 kg koiralle – sukupuolella ei ole väliä – joka on peruskotikoira kohtuullisella kulutuksella.

Tämä on muuten se syy, miksi aina sanon kilpagreyhoundien ruokinnan olevan toimivaa perusruokintaa, jossa tuunaus tapahtuu ylöspäin, energiaa lisäämällä. Greyhound kun ei suuremmin kuluta energiaa, se on laiska koira, jonka spurttailut – kilpailupäivänäkään – eivät lisää suuremmin päivän kokonaisenergian tarvetta.

Yksi käytännön ero kuitenkin on, ja se on rasvan määrä. Koska greyhound ei liho helpolla (sillä on muita rotuja heikompi kyky muodostaa rasvasoluja) ja koska haluan koirien olevan talvella normaalia tukevammassa kunnossa, niin rasva on lähes rekikoiratasoa.

Kyseessä on talvikauden ruokinta, jolla koirien on kyettävä ihmisille noin 3,5 km lenkkiin – jossa koirat liikkuvat jotain haarukassa 8-11 km.

Kupista löytyy:

  • kanamassaa, jauhettua 150 g
  • hevosta, jauhettua 350 g
  • Jeppe aktiiviplus 190 g
  • kananmuna 55 g
  • lohiöljy 25 g
  • rapsiöljy 50 ml
  • rauta (Foran Feratone) 3 ml
  • biotiini (Foran Hoof Aid) 5 ml
  • B12-vitamiini (Eclipse Better Blood) 2 g
  • D3-vitamiini 25 ug
  • sinkki (Vida Zinc+B6) 15 ug2 (jossa B6 2 mg)
  • kaikkea muuta, mutta ne ovat lisänä

Varsinaista luotettavaa analyysiä on mahdoton antaa, sillä se vaatisi labrapalvelujen ostoa. Joten joudun arvioimaan paljonko käyttämämme kanamassa ja hevonen sisältää mitäkin – en kuitenkaan usko, että arvaus menee päättömästi pieleen.

Kanamassa näkyy pelkästään proteiinissa, rasvassa, hiilihydraatissa sekä kalsiumissa. Hivenaineiden suhteen en ala edes arvailemaan pitoisuuksia, enkä niitä myöskään huomioi sen tarkemmin käytännönkään ruokinnassa.

Listasta puuttuu myös määrätyt lisäravinteet, joita alamme käyttämään treenikauden päästessä täyteen vauhtiin. Sellaisia kuten kromi tai hiukan laajempi kirjo B-ryhmän vitamiineja, valkosipuli, merilevä, rasituksen mukaan jopa elektrolyyttejä ja kaliumia. Tai kreatiini, jota annetaan helpommin kuivuville sekä kaikille vanhemmille koirille.

Kanamassamääränäkuiva-aineesta
proteiini21 g35 %
rasva12 g20 %
hiilihydraatit00
kalsium5 g8 %
fosfori3 g5 %
Hevonen, jauhettumääränäkuiva-aineesta
proteiini52 g42 %
rasva28 g23 %
hiilihydraatit00
kalsium620 mg0,5 %
fosfori2,2 g1,8 %
rauta5,1 mg
Jeppe Aktiivi+määränäkuiva-aineesta
proteiini51 g27 %
rasva48 g25 %
hiilihydraatit54 g28,5 %
kalsium3 g1,35 %
fosfori2 g1 %
kalium1,6 g6,1 g/kg
rauta46 mg240 mg/kg
sinkki30 mg160 mg/kg
D3-vitamiini7,6 ug40 ug/kg
E-vitamiini19 mg100 mg/kg
B12-vitamiini6,5 ug34 ug/kg
Kananmunamääränäkuiva-aineesta
proteiini6,9 g28 %
rasva5,7 g23 %
hiilihydraatit165 mg0 %
kalsium31 mg-
fosfori116 mg-
kalium72 mg1,3 g/kg
rauta1 mg18 mg/kg
D3-vitamiini1 ug18 ug/kg
B12-vitamiini1,4 ug
Lisätmääränäkuiva-aineesta
Öljyt
- lohi 25 g
- rapsi 46 g
71 g
E-vitamiini öljystä17,5 mg
Sinkki
- Vida Zinc+B6 15 mg
- Hoof Aid 17 mg
32 mg
Rauta (Feratone)18 mg
B12-vitamiini (Feratone)10 mg
biotiini (Hoof Aid)2,9 mg
D-vitamiini (Pharma D3)25 ug

Kun nuo määrät, ainakin osa niistä, lasketaan yhteen, niin päästään sellaisiin tunnuslukuihin, joita suurin osa kykenee käyttämään vertailuun omaan tai muuhun tapaan ruokkia.

määränäkuiva-aineesta
proteiini131 g33 %
rasva165 g (kesällä max 93 g)41 % (kesällä max 28 %)
hiilihydraatit54 g14 %
kalsium9 g2,3 %
fosfori7 g1,8 %
sinkki62 mg
rauta70 mg
D-vitamiini32,6 ug
E-vitamiini36,5 mg
B12-vitamiini10 mg

Kesäkaudella proteiini nousee hieman, sekä rasva tipahtaa noin ilmoitettuun tasoon. Annosmäärät pienenevät ja suhteet muuttuvat, koska kuivamuonan osuus joko vähenee tai jää kokonaan pois. Myös punaisen lihan osuus kasvaa.

Ruokinnastamme on helpostikin löydettävissä muutama ongelmakohta, jotka perustuvat joko raaka-aineiden saatavuuteen tai hintaan. Mutta ei tehdä tästä valmiiksi pureskeltua – sana on vapaa.

Kommentoikaa missä piilee teidän mielestänne kuoppa mihin kompastua.

Lähdeviitteet

  1. toim. huom. kirjoitettu ennenkuin koirien ravitsemuksesta tuli täysipäiväinen ammatti[]
  2. Kirjoitushetkellä Vida Zinc antoi 15 mg. Sitten tuli Vidan Vanha SInkki, jossa oli 30 mg. Nykyään, kiitos Eviran, siinä on 25 mg[]
You are currently viewing RARF – omat tunnusluvut

Jakke Lehtonen

Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä. Sivuston FAQ: Jakke Lehtonen