Ympäristö on suuri mielikuvavaikuttaja. Se määrää mitä teemme ja miten, vaikka sen rooli pitäisi olla ohjaava tai ideoita antava. Toki tuo on vain inhimillistä ja pätee aivan kaikkeen elämässämme.
Ongelma alkaa muodostumaan siinä vaiheessa, jos ympäristön vaikutus rajoittaa oppimista tai eräällä tavalla huijaa, antaa väärää tietoa. Toki ympäristö käsitteenä on mahdottoman laaja ja pitää sisällään koko universumin, mutta jos se supistetaan koskemaan vain sosiaalisia kontakteja sekä tietolähteitä, niin konsepto muuttuu hallittavammaksi.
Noin 80 prosenttia oppimastamme on johdettavissa muualta kuin koulutuksesta saatuun tietoon sekä omiin kokemuksiin. Siksi ympäristömme mielipidevaikuttajat ovat tehokkaampi ohjaaja kuin mikään asialähde. Tuo pelkästään tehostuu, jos ympäristö tarjoaa sellaisia tulkintoja tai neuvoja, jotka tukevat tai ovat samankaltaisia kuin aikaisemmin omaksumamme tieto.
Siksi on oleellista osata tiedostaa mitkä kaikki meihin vaikuttavat. Ja pitää muistissa, että ei vaikuttaminen itsessään ole hyvä tai paha, sillä kouluttaminen vasta onkin jo ihan lähtökohdistaan alkaen rankkaa vaikuttamista. On yritettävä oivaltaa vaikuttamisen motiivit (myös ne tahattomat) sekä onko saatu vaikutus, tieto, hyödyllistä.
Teen kokopäiväisesti koirien ravitsemusta sekä opetan omistajille koirien ruokintaa sekä fyysistä valmennusta. Suurin leipätyö on kuitenkin koira-ammattilaisten kouluttaminen vielä paremmiksi koirien ruokintaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Vastaan huomattavan pitkälle Katiskan sisällöstä.