Tästä oli riskinä tulla nyt K-18-teksti, koska tämän selittäminen turhauttaa. Ja vituttaa. (<- Se K-18) Ensinnäkin, jos koirat moikkaavat, haluan olla itse tietoinen siitä, ja haluan olla perillä tilanteen kulusta. Tässä suhteessa inhoan yllätyksiä. Meille luvattomat leikit ovat tottelevaisuutta ajatellen huono juttu, enkä erityisemmin pidä hihnojen selvittelystäkään. Hihnat myös vaikuttavat liian usein negatiivisesti koirien käytökseen
Tästä tuli nyt jonkinlainen Kaffepaussin tyyppinen tekstivuodatus, koska näin viime yönä jopa unta koirien ruokinnasta. Unessani väänsin rautalankaa jälleen kerran siitä, miksi koiran kuuluu syödä lihaa. Unen väittelytoverini ovat ihan todellisia ihmisiä, ja myös todellisuudessa heillä on varsin eri käsitys koiran ruokinnasta kuin minulla. Mutta siitä sitten takaisin todellisuuteen. Koirien ruokinnasta saa kyllä väitellä ihmisten
Jokin aika sitten postasin facebookin ruokintaryhmään kuvan koirani sapuskasta. Kipossa oli 1,5 vanhaa lihapiirakkaa raa’oilla jauhelihapihveillä, jogurttikastikkeella lisineen ja lisukkeena nappulaa. Tämän tekstin on tarkoitus on muistuttaa siitä, että perusterve koira voi hyvin olla perheen jätemylly, eikä ruokinta ole aina niin vakavaa. Siihen saa ja kannattaa suhtautua myös huumorilla. Pieni ylitys tai muutaman päivän puutos ei
Käytä koirasi ruokinnan suunnittelemiseen ja itsesi auttamiseen ainoastaan osaavia ammattilaisia. Kuten sellaisia, joita löytyy Katiskasta.
Susiin ja muihinkin villeihin koiraeläimiin viitataan usein, kun ihanteena on mahdollisimman luonnonmukainen koiranruokinta. Miten villit serkut tulevat toimeen, jos niiden ruoka ei kerran riitä? Kyllä luonnonmukaisesta ruuasta saa kaiken, koska susi.
Suututin aamuni ratoksi pienen porukan, kun taivastelin erään jalostuskoiran takakulmauksia. Minun mielestäni koiria, jotka ovat missään suhteessa kummallisen näköisiä, ei tulisi käyttää jalostukseen. Sama koskee mitä tahansa perinnöllistä terveysongelmaa, heikkoa pääkoppaa tai huonoa luustoa. Oikeasti, todella jalostuskelpoista materiaalia on naurettavan vähän.
Jalostus on taas aiheuttanut näemmä kiehahduksia. Oman rotuni, lapinkoiran, kasvattajat närkästyivät, kun koirien kanssa harrastavat ovat sitä mieltä, että lapinkoirilla alkaa olla liian paljon turkkia, ja se haittaa koiran olemista kesä-aikaan. Eikä koiran turkkiin missään nimessä saisi koskea millään leikkaavalla välineellä. Rotua tässä pitäisi kuulemma vaihtaa, kun ei ole valmis hoitamaan turkkia.
Julkaisin tämän jo aiemmin Katiskan-facebookryhmässä. Mutta Jagsterin tavoin myös minua ehti viikonlopun aikana korpeamaan se, että meitä purkkilisien käyttäjiä voidaan soimata haaskalinnuiksi ja “oikeaoppisiksi” vain siksi, että emme purematta niele kaikenlaista huuhaata, mitä markkinoilla ja somessa pyörii.     Useimmiten syynä on liian jyrkkä tekstin sävy ja yleinen ikävä tapa ampua alas kukkahattuja, sekä vaatia
(säv. vaarilla on saari) Koiralla on lihaa, se hyvää lihaa on. Koiralla on lihaa, se hyvää lihaa on. Ai, ai koiruutta, kaikilla ei ole lihoja, mutta meidän koiralla hyvää lihaa on.   Meidän koiran ruoka on luonnonmukaista. Meidän koiran ruoka on luonnonmukaista. Ai, ai koiruutta, se ei syö kasveja, koska meidän koira lihansyöjä on.  
Tulipa otsikoitua tämä teksti aika raflaavasti. Mutta toisaalta, ehkä tässä tekstissä on vähän saarnaamisen meininkiä. Joku voi heti otsikon perusteella lähteä väittelemään siitä, onko niitä oikeuksia vaiko eikö – mutta ihan niin kuin ihmis- tai lapsenoikeudet, koiran oikeudet ovat melko perusasioita. Ja silti ainakin sivusta katsoen tuntuu aina välillä siltä, että ihan tavalliset koiranomistajat eivät muista
Otsikosta huolimatta ei käsitellä nyt miehisiä asioita, eikä edes jalostusta. Vaan kakkaa, p*skaa, sontaa,köntsää, torttua… Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kakkahan on koiraihmisille erittäin rakas aihe. Kuivamuonailijoiden kanssa vääntäessä tulee todella usein esiin läjän koko – moni kuivamuona tulee läpi, ja kakan kerääminen on perseestä, kun ei pussi riitä, vaan tarvitaan jätesäkki. On totta,
Määristä puhutaan ihan liian vähän. Tästä johtunee se, että ihmiset eivät tajua mittakaavoja. Melkein kaikessa ruuassa on perus energiaravintoaineita, mutta liha on huono hiilarin lähde, ja peruna on huono proteiinin lähde, koska määrät, mitä halutun ravintoaineen vuoksi pitäisi syödä, on niin järjettömiä. Vaikuttavissa aineissa on yleensä jossain kohtaa vastassa myös yliannoksen raja – se on
Tervetuloa Marikan keittiöön! Täällä tehdään koirille ruokaa, ja tutkitaan sitä – mikä nyt milloinkin sattuu allekirjoittanutta huvittamaan.  Tässä videossa tehdään viisi erilaista annosta koiralle, ja ehkä hiukan ruoditaan niiden ongelmia ja hyviä puolia.
Marikan keittiössä tuohduttiin erään “ruokinta-asiantuntijan” lausahduksista. Onko se asiantuntemusta, että osaa katsoa pakkauksen kyljestä, mitä siinä suositellaan, ja suositella tiettyyn elämänvaiheeseen tehtyä ruokaa? Tällä kertaa “asiantuntijan” älynväläykset liittyivät pääasiassa kalsiumiin ja E-vitamiiniin.
Hesari uutisoi barffauksesta koirien muotiruokavaliona ja sotki siihen raakaruokinnan.
Ei ole tyhmiä kysymyksiä – varmaan kaikille tuttua huttua. No, kyllä niitäkin on. Mutta silti, on parempi kysyä kuin katua. Neuvoja voi tulla laidasta laitaan, mutta vastuu on lukijalla. Ihan itse saat päättää, kannattaako hypätä kaivoon, jos joku niin neuvoo tekemään ja sanoo sen olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin.
Pakkassäät ovat saapuneet myös eteläiseen Suomeen - ja se vaikuttaa monien koirien arkiseen ulkoiluun. Jotta ulkoilu olisi kaikille kivaa, on hyvä muistaa pari pikku juttua.
On hyviä neuvoja. Ja on huonoja neuvoja, joita jakavat huijarit rahaa vastaan.
Helin tekstin innoittamana ajattelin listata muutaman vakioselityksen, mitä kuulee ihan liian usein. Syyt eivät ole koirassa, vaan ihmisessä siellä hihnan päässä. Aina ja poikkeuksetta, kun on kyse terveestä koirasta. Tämä mielipide ei varmaan tekstejäni lukeneille tule yllätyksenä.
Tervetuloa Marikan keittiöön – vihdoin ja taas. Tällä kertaa paineita puretaan aiheesta suhteet. Valmisteiden sisäiset, aineiden väliset, ja sellaiset, joita teorioissa viljellään, mutta joissa ei ole päätä, eikä häntää. Koiralla on sekä pää, että häntä, ja koiralla on myös olemassa tietyt tarpeet. Näiden tarpeidenkin välisiä suhteita voidaan laskea, mutta jos ne tarpeet pyritään kaikilta osin täyttämään,
Tein kesän aikana oman kyselyni raakaruokinnasta, sillä MUSHin kysely , tai oikeammin Helsingin yliopisto sen toteutti, antoi mielestäni harhaanjohtavia tuloksia. Hirvittävän positiivisia nimittäin. Mutta suurin ongelma oli siinä, että kyselyssä ei kysytty, mitä koirat ovat syöneet. Minä kysyin. Helsingin yliopiston tutkijat ilmeisesti olettivat kyselyssään, että kaikki käyttävät MUSHin tuotteita tai vähintään barffin ruokintatyyliä – sinänsä
Postasin edellisen vuorokauden puolella omaan facebookiini pienen avautumisen aiheesta koirankakka. Koiraihmisenä ottaa päähän, koirattomia varmaan tuplasti. Joten nyt aateekoohetkellä siirrän postauksen sujuvasti myös tänne, hiukkasen editoituna toki. Olkaa hyvä – ja muistakaa jakonappula. Olimme ihanaisella lähiökävelyllä koiran ja mukulan kanssa. Muksulla ensimmäistä kertaa päällä meille uusi välikausihaalari. Kevyemmässä varustuksessa on tietysti ihana juosta – ja
Nyt on taas somessa ollut pakko törmätä – oikeastaan aika pitkästä aikaa – perus barffiin, sekä kuivamuonavalmistajien lobbauksen uhreihin, joille on saatua uskoteltua, että koira on sekasyöjä. Koiralla on kuitenkin kaikki lihansyöjän piirteet – ja edelleen – se pahoinvointi EI näy välttämättä ulospäin. Niinpä nämä väitteet saivat viettämään pitkän ja turhautuneen kahvikupin verran aikaa ihan